Nappituntumalla päästään pitkälle

Läheisen ihmisen vaaliesitteessä on ajatus, josta olemme aina silloin tällöin jutelleet:

”Jos halutaan vanhusten pärjäävän kotona, pitää panostaa teknologiaan.”

Olen realisti.  Minulle koneet ja kojeet eivät esiinny peikkoina. Enhän muuten naputtelisi ahkerasti tätä tietokonettanikaan. Kaikkea keksittyä pitää osata käyttää järkevällä tavalla. Suosittelen jopa keksimään jatkuvasti kaikkea lisääkin. Siitä vain!

Äsken kirjoitin tuolle ehdokkaalle taas kerran ajatuksiani. Tässä niistä jotakin:

”Vanhuksista ja tietotekniikasta. Vanhus on tässä yleisnimi asiantuntemattomalle tai vain vähän asioista ymmärtävälle:

Kuka kouluttaa vanhukset käyttämään juttuja? Siis kuka henkilö tai mikä valmiiksi tehty koulutussuunnitelma itseopiskeluna. Yksilöohjaus, ryhmäohjaus. Salassapito otettava huomioon. Varottava välistä vetäjiä.

Missä vanhukset koulutetaan? Kotona, kurssilla, kussakin tarvittavassa toimipisteessä, netissä tapahtuva jatkokoulutus. Onko mahdollista saada kommunikaatioväylä kouluttajan ja koulutettavan välille. Tietopalvelu kasvokkain, puhelimessa, netissä.

Kouluttajalta ja koulutussysteemiltä vaadittavat ominaisuudet: Kärsivällisyys, tajua asiakkaan lähtötasosta, tajua asiakkaan ajattelumalleista, tajua asiakkaan vanhentuneesta logiikasta.

Yksinkertaistettuna säästötavoitteista: kaksi tuntia hyvää neuvontapalvelua säästää kaksikymmentä tuntia viranomaispalvelua, jo pelkästään väärin laadittujen anomusten tarkistuksessa tai jo systeemiin päässeiden virheiden etsimisessä  ja korjauksissa.

Saavutettavan tietotaidon vähimmäistavoite: Asiakas osaa käyttää palvelua kanta.fi , osaa tilata itselleen laboratorioajan ja lääkärin/hammaslääkärin. Osaa tarkistaa esitäytetyn veroilmoituksen.  Annetut neuvot tarpeeksi yksinkertaistettuja. Jos vanhus asuu yksin kotona, tarpeeksi yksinkertainen yhteydenottojärjestelmä. Alkuinfon ja - neuvonnan kuluttama tarpeeksi pitkä aika maksaa itsenä takaisin.

Vanhusten käyttämien palveluiden neuvontahenkilöstön lisäys maksaa vaivan. Heillä voi olla tietotaitoa ymmärtää se, mitä vanhus kysyy. Netissä olevat vastausvaihtoehdot voivat olla käsittämättömiä. On osattava kirjoittaa tarpeeksi yksinkertaistetut ohjeet.  On huomattava, että vaikka jollakin on jollain alueella täydellinen osaaminen, vanhemmalla ihmisellä on selviä  -yllättäviäkin- tietoaukkoja.

Pitää olla mahdollisuus antaa palautetta. Aina ei ole kyse pelkästään palautteen antajan tyhmyydestä, voi olla, että tieto on oikeasti kirjoitettu väärin.

On saatava tietoa yksinkertaisista laitteista. Se vaati rajankäyntiä kaupallisten toimijoiden kanssa, esim puhelimet jne. Markkinatalous ei helposti alistu tähän.

Mistä saa tarkkaa luotettavaa tietoa saatavilla olevasta perusturvasta. Neuvonnan osuutta lisättävä, se säästää, sillä silloin ei kulu monen viranomaisen turhaa aikaa, vaan päästään heti oikealle osastolle.

Niin ja tästä kaikesta suurin osa on laajennettavissa koskemaan myös maahanmuuttajia... Heitäkin on paljon.

Ja keskustelummehan aina vain jatkuu...

PS.Kurkistakaapa Enter ry:n sivuille. Kuulin tuosta toiminnasta jo vuosia sitten erään blogiystävän kautta. Jotain tällaista tarvitaan!!

PS2. Löysin Enterin kauttanäitä lisääkin: www.entersenior.fi; www.lahiverkko.fi; www.senioriverkko.com; www.vtkl.fi/seniorsurf; www.verkostavirtaa.fi.

Heinjoki. 1930-luku. Opettajan asunto. Ei ollut huolta tietotekniikasta. Silti pärjättiin hyvin. Kuva enoni Jalmari Lankinen.

Plus%201253%20Vieraita%20Meeri%20ja%20Vi