Tämä pörisee

Tuo surisee

Se inisee

Nämä ja nuo ja ne

Kevääseen kuuluu monenlaista pörriäistä ja ötökkää. Joskus niillä on kova kohtalo:

"AMICUS NATURAE

Sata ritariperhosen toukkaa -
vain yksi ritariperhonen.

Se on saatanallista, sanoi hän.
Sata ritariperhosen toukkaa-
ja yhdeksänkymmentäyhdeksän
loispistiäistä,
vihoviimeistä hyönteismoukkaa,
raatokärpäsmäistä -
vain yksi ritariperhonen!

Ja maisteri pisti sen."

(Lauri Viita)

Tämä runo kuuluu sarjaan Ison Veljen Minulle Opettamat Runot. Siihen aikaan hän vielä joutui minulle selittämään, mitä tarkoitti ”pistäminen”. Amicus Naturae sopi hänen huumorintajuunsa.

"VIAT JA LIAT

Kun juomaani valmistin,

niin hyttysen kuurnitsin.

Se tarttui tiuhaan sihtiin.

Otin siitä sen teräspihtiin

ja isolla moukarilla

sitä päähän naputin.

 

Luja henki on muutamilla!

Näin hävitin sen tyystin,

ja sitten piimääni ryystin

ja vatsaani taputin.

 

Vaan kamelin kun nielin,

se painui mielin kielin,

ei edes potkinut.

Ties kuinka monta heitä

leiliini hyppineitä

jo lienen hotkinut!

 

Oi rakkaat omat viat!

Hyi! Lähimmäisen liat!"

(Jaakko Haavio)

Tämän runon löysin kouluaikoina itse. Minkähän takia?

1978. Lokalahti. Metsästä voi nauttia ihan sellaisenaankin.