Lyhyt tähtäin
Metsästystä
Menestystä
Pitkän tähtäimen suunnitelmien toteutumisessa ensimmäisen askeleen astuminen taitaa olla vaikeinta.
Toiset ovat suunnittelijoita, toiset toimijoita. Kaikilla ei ole suunnitelmia. Kaikki eivät myöskään pysty toimimaan. Toiset meistä ovat todella laivoja, jotka löytävät tien yksin, toiset tarvitsevat poijuja ja kulkevat opasteita pitkin.(Mikko Haljoki/Rauno Lehtinen) Jotkut laivat ajelehtivat tarkoituksella. Jotkut taas yrittävät ankkuroitua, mutta niiden ankkuriköysi on liian lyhyt.
Omaa elämää voi katsoa vain taaksepäin. Siellä joko näkee tai ei näe suunnitelmaa. Onko ihmisellä valinnan vapautta? Onko ihminen kohtalonsa orja?
Yksi kertoi yhdelle, toinen toiselle. Kulkukauppias myyntipaikoissaan, merimies satamapaikoissaan. Sisko veljelleen, isä lapsilleen. Näin se eteni. Valtaa pitävät yrittivät valjastaa sen omien tarkoitusperiensä mukaiseksi, valloittajat sotiensa perusteiksi. Näin se etenee tänäänkin, avoimissa kokoontumisissa, lukittujen ovien takana piilossa, oikein ja väärin motiivein.
Näitä ajattelen, kun valmistelen huomista puhettani pienen kappeliseurakunnan lähetysjuhlaan. Sen seudun ihmiset ovat olleet mukana ketjussa jo vuosisatojen ajan. Tänäänkin. Yhtenä tuon seudun ihmisten rakkauden kohteena on ollut jo kauan Thaimaan evankelisluterilaisen kirkon Armonkoti, kolme pientä taloa Bangkokissa. Siitä kertoo ystävämme ja pitkäaikaisen työtoverimme Anneli Könnin uusi kirja: Armonkoti - Turvapaikka Thaimaassa.
1963 Merikarvia. Jokainen meistä lähtee jostain, kauaskin.
Kommentit