- Jätteestä priimaa
- Romusta antiikkia
Käyn taas läpi vanhoja paperikasoja. Turhauttavaa huomata, miten niistä on vaikea päästää irti. Auttaisiko niistä löytyvien lauseiden uusiokäyttö? Kaikkia niitä olen joskus käyttänyt jossain puheessa tai luennossa:
”Ymmärrämmekö toisiamme? Hyväksymmekö toisemme? Kunnioitammeko toisiamme?”
”Katso sydäntä, älä kasvoja.”
”Voiko opettaja kertoa kaiken, minkä tietää, ja silti säilyttää oppilaidensa kunnioituksen?”
”Viisitoista vuotta kolmen kielen loukussa, usein kielipuolena, mutta kuitenkin selviten.”
”Saako tässä kulttuurissa kysyä kaikkea kaikilta? Saako nainen puhutella miestä? Istuvatko naiset ja miehet samassa osassa bussia? Kuka antaa paikan kenelle? Saako istua joka paikkaan? Milloin pitää tinkiä?”
”Saako palvelua ilman korruptiota? Loukkaanko käytökselläni niin, että asiani viivästyy vai osaanko käyttäytyä niin, että asiaani kiirehditään? Saanko hymyillä vai pitääkö minun hymyillä? Pitääkö minun jutella vai enkö saa jutella? Missä saan istua odottaessani vuoroani?”
1990 Bangkok. Kuva parvekkeeltamme uuden teakpuisen naapuritalomme avajaisista.
Kommentit