Kuuntele välillä
Sisintäsikin

Katalyytti Viitonen. Kai sitäkin täytyy katalyytiksi sanoa, jonka vaikutuksesta eilen madesoppaa keittäessäni ajattelin matikanopettajaa Saimaalla. Enkä pelkästään matikanopettajaa ja matikkaystäviä, vaan paljon muitakin Demetriuksen juttuja ja kuvia. Ja sitä ympäristöä kokonaan. Olkoon hän siis alitajuntani valinta tänään.

Kesätöistäni on suodattunut jäljelle enää vain joitain mieleen häilähtäviä kuvia. Kaksi kesää vietin pienessä Kansan Raamattuseuran Sana-laivassa kiertäen eri satamissa lauluryhmän jäsenenä. Silloin kauan ennen. Laiva kiersi eri puolilla Itä-Suomen vesistöä, Iisalmea, Nurmesta, Varkautta, Savonlinnaa, Joensuuta, Kuopiota, Lappeenrantaa… Tilaisuudet järjestettiin kunkin paikallisseurakunnan kanssa. Niihin maisemiin ei kyllästynyt. Yksi niistä oli Demetriuksen kotiseutu. Se mieleen nouseva kuva on kolmen tytön  iltajumppa rannalla siellä lähellä  ja elokuun iso kuu nousemassa kallion yläpuolelle. Yksi niistä elämän täysikuista.

Demetrius. Myönteinen ja monipuolinen. Naseva. Luova. Virkistävä. Sellainen, joka osaa sanoa sen toisin. Sellainen, jolle on mukava kommentoida ihan pöljästikin.

”Tänään tuli minulta linkki tänne kaloihisi. Nimimerkillä Olen Minäkin Joskus Ollut Matikanopettaja Mutten Tuommoisten.”

”Minä vanhana  vastarinnan kiiskenä (täytyy käyttää kalamiehelle kalaisia vertauskuvia) rakastin kohtaa, jossa hypätään yli jatulintarhojen seinämien. Turhaan me välillä pysymme itse tehdyissä ahtaissa raameissa...”

”Minäkin olen sisäisesti syvällinen nörtti, vaikka tuo ulkoinen nörttiyteni onkin ulkoistettu jälkikasvulle...”

Kommenttikeskustelu toi mieleen Thaimaan taskuravut, joita apulainen kerran osti meille syötäväksi. Niillä on vahvat sakset ja siksi ne myydään siellä sakset sidottuna. Meillä Mies tutkii aktiivisesti ympäristöään (!?!). Siksi hän tietysti laittoi sormensakin rapuastiaan. Eikös yksi rapu ollutkin irti ja se tarrasi Miehen sormeen. Oltiin kuin pilakuvissa, Mies riiputtamassa rapua sormestaan ja me muut, apulainen ja perhe, nauramassa ympärillä hysteerisesti hihittäen.(Tämmöinen säälimätön perhe...) Tarvittiin isot tongit vääntämään sakset irti. Mies ei kyllä saanut yhtään sääliä :))(Siis todella julma perhe..)”

Haastoin kerran Demetriuksen miettimään, millainen voisi olla suomalainen Meze. Kurkistakaa ja ihailkaa.

Esimerkki siitä, minkä voi sanoa toisinkin. Demetriuksen kirjoitus Veriveljeyttä ja vehkeilyä.

Poikeljärvi.Suomalais-thaimaalaisen mezen metsästystä.

Plus%20827%20Marra%20Anant%20kalassa.jpg