Porin kävelykatu on Suomen vanhin asemakaavoitettu kävelykatu. Perustamisvaiheessa vuonna 1977 porilaisten kommentit siitä olivat varsin vaihtelevia. Oudoltahan se tuntui, kieltämättä. Emme siinä vaiheessa asuneet Porissa. Ihmettelimme vain turisteina kaupungin uutuutta samalla kun siivosimme äitini asuntoa vuokralaisia varten.
Pari vuotta myöhemmin ihmettelimme Thaimaassa turisteina/kielikoululaisina Hua Hinin yöbasaaria. Se syntyi sulkemalla iltaisin keskustan torin viereinen kadunpätkä. Kadulle kannettiin pöytiä ja työnnettiin erilaisia myyntikärryjä. Ja taas käveltiin kadulla. Tuosta kadunpätkästä tuli suosikkimme, jota vieläkin kaiholla muistelemme.
Päivän puhelutiedustelukierros Hua Hin Night Marketin muistoista:
”Hajut, äänet, maut Vaatteet Koju kojun vieressä Ruoka, shoppailu Som tam (väkevä papaijasalaatti) Kai jaang (grillattu kana) Topit jo silloin, kun ne eivät vielä olleet Suomessa muodissa” ”Hyvää ruokaa Sate kanaa (grillattuja kanatikkuja) Grillattua mustekalaa tikuissa Simpukkaomeletti. Notkuvat pöydät Kasetteja Smashing pumpkins Vaatteita, vaatteita ja vähän vielä vaatteita Kesähameita Isoja lökö-t-paitoja murrosiässa Kangashousuja” ”Syötävää Satetikkuja Ruokaa Riisiä ja lihaa T-paitoja Rannekelloja Piipittävää elektroniikkaa Led-valoja” ”Ruokapöydät Khau niou mamuang, mangoa ja sitkoriisiä Grillikanaa Meriruokaa Khau niou, tahmariisiä Monenlaista rojua myytävänä Elefantteja Kivitöitä Simpukkaa Posliinia Vaatteita tietysti”Nuo kaikki kun saisi Porinkin kävelykadulle. Monenlaista sieltäkin kyllä löytyy. Tähän aikaan vuodesta herneet ja mansikat ovat kova sana.
Onhan täällä sentään myös kerran vuodessa Jazzkatu. Silloinkin saa kävellä kadulla!
1981 Hua Hin. Katkarapusaaliin selvittelijä
Kommentit