Surffailin eilen televisiokanavilla. Ruudun oikeaan ylänurkkaan ilmestyi yhtäkkiä Kolmannen lapsenlapsen nimi. Mitä? Häh? Kysyin asiaa Esikoiselta. Hän katsoi minuun oudoksuen. Ei ihme. Lapsenvahtikeikka oli selvästi väsyttänyt yhden mummon. Hetken kuluttua Esikoinen itse surffaili kanavilla. Kolmannen nimi ilmestyi taas oikeaan yläkulmaan. Olihan tietysti mahdollista, että äiti ja poika yhdessä sekoilisivat, mutta varsin todennäköistä se ei ollut.
Esikoisen kanssa päädyimme siihen, että Kolmas, 4 v, oli itse nimensä saanut televisioon. Esitin hurjia teorioita ja kysymyksiä, niin kuin vain asiantuntematon osaa, jos yleensäkin asiattomia kysymyksiä harrastaa. Oliko jossain joku bluetooth- yhteys? Olisiko Kolmas kirjoittanut nimensä pöydälle olevalle tietokoneelle ja se siitä olisi siirtynyt jollain tavalla televisioon? Olisiko Kolmas saanut vaihdetuksi oman nimensä kanavan numeron kohdalle? Oliko joku temppu saanut digitallentimen ohjelmoitumaan jossain kohdassa uudestaan? Teorioita tuli ja meni.
Kolmas tuli paikalle ja kuunteli meitä. Sitten hän sanoi, että hän vain kirjoitti nimensä. Tajusimme viimein kysyä, muistiko hän, mitä hän oli tehnyt. Totta kai hän muisti. Kato tosta kun painaa. Kolmas piti meille oppitunnin. Ja aivan totta. Suosikkilistalle uutisten, elokuvien, urheilun ja musiikin lisäksi oli tullut Kolmannen nimi. Kysyvä olisi taas tiellä pysynyt.
Rippikoulun lähetysrasteilla aina silloin tällöin pyysin pappia tai muuta työntekijää yhdellä rastilla kertomaan jotain siitä, miksi hänestä oli tullut pappi tai miksi hän oli tullut työntekijäksi leirille. Nuorilla oli näin mahdollisuus itsekin kysyä kysymyksensä suoraan. Ei tarvinnut kuvitella ja arvailla väärin. Se auttoi myös ymmärtämään sitä, että kaikella on taustansa ja että jokaisen tarina on erilainen. Ei ole olemassa yhtään turhaa elämäntarinaa. Jokaisella tarinalla voi myös olla renkaana mukana lähetystyön ketjussa.
Liikuttavinta eilen oli se, että opetustuokionsa jälkeen Kolmas kysyi, miten mummo kirjoitetaan. Luettelin sanan kirjain kirjaimelta. Nyt mummokin esiintyy Esikoisen perheen television suosikkilistoilla. Nyyh.
Esikoisen perheen uutiskirjeestä, Kolmas: "Tuossa on Link-kännykkä, ja sen vieressä on minun työkännykkä. Siinä piti lukea Nokia, mutta siinä lukeekin vahingossa Sonera. Mutta saa siinä lukea Sonera."
Kommentit