Minä ja Jupiter
En ole tiennyt ennen katselleeni Jupiteria, vaikka varmasti olen sen ennenkin nähnyt muiden tähtien joukossa. Viime yönä me kuitenkin katselimme toisiamme, minä ja Jupiter. Siirryin tältä näppäimistöltä Jupiter-uutisen luettuani suoraan eteläiselle parvekkeellemme ja siellähän Se oli, niin kuin oli luvattu. Oli muuten aika hurja tunne, yllättävä kyllä.
Tänään kirkossa näin neljä Tiernapoikaa ja Tiernapoikain tähden. Mahtavaa, että nuo pojat olivat saaneet sellaisen esityksen aikaan. Osaan itsekin Tiernapoikain laulut lähes ulkoa. Tähteäkin olen saattanut jossain kokoonpanossa pyöritellä. Nyt huomasin, että tarvitsin tekstin nykysuomennusta. Siihen löysin avun Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta Taru Kolehmaiselta, joka on yksi entisistä asuintovereistani entisessä ylioppilaskoti Tyttö-Logoksessa ja yksi entisistä työtovereistani entisellä Sana-laivalla sekä yksi entisistä kuorotovereistani entisessä Logos-kuorossa:
”Monen pikkujoulun kohokohta, Tiernapojat, herättää kysymyksiä sekä vanhan kielensä että Oulun seudun murreilmausten takia. Otan tähän vain pari kysytyintä: ”No tain tähtein” toistellaan ”Tähti se kulukeepi” -laulussa useaan kertaan. Yleensä kysytään vain tain-sanaa, koska tähtein-muodon ajatellaan ilman muuta liittyvän laulun aiheeseen eli joulutähteen; sen kanssa sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemisistä. Tain-muodon taustalla on vanha murresana taa ’tämä’; tain tähtein merkitsee siis ’tämän tähden’. Toinen usein kysytty sana on altti (”Oi, altti kiitos Jumalan”). Se on lyhentymä alati-sanasta (vrt. ruotsin alltid).”
Katsokaa Jupiteria, jos sen vielä näette. Ihmetelkää tekin sitä, ja mikä ettei myös Itämaan tietäjien tähteä. Näin loppiaisena.
1987 Tiernapojat. Tähtityttö Kuopus serkkuineen.
Kommentit