Lauri Viita on pyöriskellyt tässä pöydällä ja mielessä nyt muutaman päivän. Tänään on ollut kunnon kaunis kevätsade ja mieleen on noussut Viidan runo Kevät:
Räntäseula seudun päällä, saappaan alla lotinaa, lantajuova järven jäällä – kesä tulee, ihanaa!Miehen lapsuuden keväät olivat maalaistalon keväitä. Hänen ja omien vanhempieni kertomuksista olen oppinut jotain siitä ymmärtämään. Tänään Mies pääsi taas osallistumaan maalaistalon kevääseen. Veljenpojan nykyisin omistamassa vanhaan kotitalossa otettiin halukas vastaan ja hänelle luvattiin keväisiä ulkotöitä. Jotain siellä on varmaan tänäänkin väsätty. Ja nautittu.
Huomaan, että maalaiskevät on kuin tauti. Kovin tarttuvaa se ei ikävä kyllä ole ollut. Hyvään alkuun pääsin kyllä ennen Thaimaahan lähtöä, mutta siellä olo teki minusta entistä kaupunkilaisemman. Kaikkea ei yhdessä elämässä ehdi, vaikka niin moni asia kiinnostaisikin.
Eipä silti, yrttien siemeniä on jo ostettuna ja osaksi kylvettynäkin tuossa ikkunalla. Mökilläkin kiertelin katsomassa vanhojen kukkaistutusten kevätkuntoa. Kyllä se kesä meillekin tulee. Ihanaa!
1965. Merikarvia Lauttijärvi. Maijaliisan koski.
Kommentit