Matkalla maasta maahan

On matkoja, joille emme voi toista seurata. Eilen sen taas kerran tajusin. Ystävän hautajaisissa. Joku on osannut sanoa sen näin:

”Kuin paimenen teltta minun majani puretaan ja viedään pois. Kuin kutoja minä olen kiertänyt loppuun elämäni kankaan, ja nyt minut leikataan loimilangoista irti.”

Makustelen sanoja näin Kansainvälisenä siirtolaisten päivänä: Pakolainen. Maastamuuttaja. Maahanmuuttaja. Paluumuuttaja. Emigrantti. Asuttaminen. Siirtolaisuus. Kolonisaatio. Muuttoliike.

Matkoilla välillä pysähdelläänkin. Näin tapahtui Porissa marraskuussa Loy Krathong-juhlassa. Kuvakooste sieltä. 

Thaimaalaisen joulukalenterin kymmenes ja samalla viimeinen kuva kertoo Pyhän Perheen maanpaosta. Olivatkohan paperit kunnossa?