Sienet suuhun vie!
Eikä kukaan valita.
Olin poissa kotoa lauantain. Täällä oli kuitenkin silllä aikaa joukko ihmisiä sienikiilto silmissään. Metsään ehtivät Miniä ja Mies kahden lapsenlapsen kanssa. Metsän suuri syksyseikkailu. Esikoinen lupautui sienet perkaamaan. Sitä työtä riitti sopivasti.
Kun tulin myöhään lauantai-iltana kotiin, rouskut oli jo keitetty ja suolatty. Suppilovahverot oli laitettu kuivumaan. Osa lampaankäävästä oli syöty riisin kanssa, sopiva sieni kananmunassa ja korppujauhossa paneroituna paistettuna pihvinä.
Sunnuntaina jatkoin sienien jatkojalostusta. Tatit paistoin jämäriisin kanssa ja orakkaat kanansuikaleiden kanssa. Kantarelleista tein munakkaan. Osa lopusta lampaankäävästä meni marinoitumaan makeaan etikkaliemeen ja loput laitoin suikaleina kuivumaan.Jokunen tattikin meni vielä kuivattavaksi. Olisin voinut laittaa sientä myös valmiskeittouutuuteen, Kesdan spicy thai tuliseen aasialaiseen keittoon (hyvää tom khaa khaita), mutta se syötiin vain kanansuikaleilla lisättynä. Joku raja sentään sienisyöpöilläkin on.
Nyt miltei kaikki kuivumassa olevat sienet ovat lähes kuivia. Purkitan ne huomenna. Saalis siis kokonaisuudessaan jalostettu. Hyvä me!
Jos et tiedä, mitä thaimaalaisen kanssa keskustelisit, aloita ruuasta. Sitä keskustelua et sitten saakaan loppumaan, joten pääset helpolla.
2005. Merikarvia. Merikarvia-lehti 13.1.2005 Thairuokakurssi.
Kommentit