Älä valita
Voit valita


Lapsuudenperheessäni osallistuttiin aina kaikkiin vaaleihin. Isäni oli ollut jo Karjalassa kunnalliselämässä monella tavalla mukana, niin kuin kai silloin kirkonkylän johtajaopettajan oletettiinkin olevan. Evakkomatkan jälkeen hän oli karjalaisten ehdokkaana ja kaupunginvaltuutettuna vuosikausia. Vaalipäivät hän vietti yleensä toimitsijana jossain vaalipiirissä. Ilman muuta käytiin tietysti aina äänestämässäkin. Vaalituloksia seurattiin yöhön asti. Silloista Tosi-TV-ohjelmaa parhaimmillaan.

Perinne on jatkunut omassa perheessä. Olemme äänestäneet Suomessa, Englannissa ja Thaimaassa. Vain yhdet europarlamenttivaalit jäivät Thaimaassa väliin. Muuten olemme yrittäneet vaikuttaa presidentinvaaleissa, eduskuntavaaleisssa, kunnallisvaaleissa ja kirkollisvaaleissa aina kun se on ollut mahdollista. Yhä edelleen  tuntuu silti jännittävältä yrittää kirjoittaa numero mahdollisimman selvällä käsialalla. Se oma pisara meressä.


Tälläkin kertaa taas lähetin jokaiselle lapselle tekstiviestin ja muistutin ennakkoäänestyksestä. Äsken tyttöjeni kanssa saunassa ideoitiin kännykkää, johon voisi kirjoittaa viestejä, mutta ne eivät oikeasti lähtisi minnekään. Sellaisen kai tarvitsen dementoituneena vanhainkodissa, kun viikoittain tai päivittäin muistan lähettää lapsilleni äänestyskehotuksia.

1958. Kutsu Porin 400-vuotisjuhlallisuuksiin. Isäni oli silloin kunnanvaltuustossa.

Plus%20242%201958%20Pori%20400%20kutus%2