Rehti kilpailu
Rehtiä voittajia
Rehtiä häviäjiä?
Jos joku voittaa, joku myös häviää. Miten tulla rehdiksi häviäjäksi?
Elokuu 1960. Päiväkirjan kertomaa: "Meille aiotaan sitten ostaa se televisio. Luultavasti Fenno-merkkinen. Ensi viikon torstaina ovat jo Rooman kisojen avajaiset ja siksi sen pitäisi olla jo meillä kotona. On se sentään kiva, kun näkee ne olympialaiset ja kaiken lisäksi kotona." "Huomenna saamme sitten kai sen television. Mutta olen päättänyt, että ainakin tunti päivässä pitäisi olla ulkona. Ihan alkuajoista en takaa." "Meillä on nyt se aparaatti. Se televisio nimittäin. Olin tänäänkin kolme tuntia sen ääressä. Ja hyvin näkyi ja hauskaa oli." "Huomenna alkavat Rooman kisojen olympialaiset. Kyllä meille nyt varmasti vieraita tulee."
Isäni, urheilun suurseuraaja, osti television ensimmäisenä meidän seitsemänkerroksisessa talossamme. Naapurin lapset olivat meillä aluksi lastenohjelmien ajat. Monet aikuiset ystävät taas viettivät meillä olympiaohjelmien ajat. Muistan, miten naapurikunnassa asuvalla ystävällä oli lakanat meillä varalla koko olympialähetysten ajan. (Äitini kopioi hänen lakanoistaan kauniin pitsimallinkin...) Paljon ihmisiä pieneen huoneeseen mahtuikin.
Elokuu 1984. Olimme lähdössä toiselle työkaudelle Thaimaahan. Kodin pakkaus vei kaiken ajan. Huh, se oli aina yhtä kauheaa. Los Angelesin olympialaisia seurattiin, kun ehdittiin ja jaksettiin valvoa. Muistan, miten komeaa oli Arto Härkösen kulta ja Maamme-laulu. Kun Härkönen palasi Suomeen, me olimme jo Thaimaassa.
Isän ja veljen perinteen velvoittamana (tai jotain) seurasin penkkiurheilijana kaikenlaisia mahdollisia kisoja, aluksi radiosta, sitten televisiosta. Kynä ja paperi auttoivat tulosten seuraamista ennen tietokoneiden apua.
Heinäkuu 1989.Vieraskirjan kertomaa. "Ystävien suuri joukko koolla Vapaasta Ulkolähetyksestä, Lähetysseurasta ja Lausannen liikkeen toisesta evankelioimisen maailmankongressista. Tapaamisen ilo on - puheensorinan äänistä päätellen! - suuri.
"Julistakaa kiitosta, kunnes hän tulee." Manilan kokouksen teema. Sydämellinen kiitos. Yrjö Sariola"
Vieraskirjassa oli piispa Sariolan lisäksi viitisenkymmentä allekirjoittajaa, mukava vierasjoukko silloisessa suuressa olohuoneessamme Bangkokissa. Yksi heistä oli Arto Härkönen.
1969 Pori.Kulma vanhasta Fenno-televisiosta. Viimeisiä kuvia isästäni.
Kommentit