Kyllä lampaat laiduntaa
Kyllä elämä opettaa

 

Suvun tarinoihin kuuluu Pekkapässi, joka siniseksi maalattuine sarvineen matkasi yksin evakkomatkan Karjalasta Heinjoelta Varsinais-Suomeen Kyrön asemalle. Pekalla oli kaulassaan lappu, jossa oli omistajan nimi ja oletettu määränpää. Tarina kertoi, että Pekka oli nähty junavaunussaan monella asemalla ja ystävälliset ihmiset olivat antaneet sille tuoretta ruohoa ja vettä.

Iloinen yllättävä jälleennäkeminen Pekkapässiä  pienenä tuttipullosta syöttäneen emännän ja häntäänsä vipottavan ison Pekkapässin kanssa oli ollut liikuttava.

Bangkokin keskustan sivukaduilla tuli välillä vastaan lampaita, jotka etsivät tuoretta ruohoa syödäkseen. Välillä parvekkeelle kuului lehmien ammuntaa, kanojen kaakatusta ja kukkojen kieuntaa. Se siitä suurkaupungista.

 

Kaupunkilaisella lampaat liittyvät lomaan. Maalaistalon miniänä opin kuulemaan myös lampaiden reippaanpuolisen mäkätyksen. Joskus idyllistä on otettava vain parhaat puolet ja unohdettava huonot. Esikoinen nähdessään ensimmäistä kertaa sukutalossa lehmän poikivan sanoi lakonisesti: Olisi ollut parempi mustavalkoisena.

Oikeassa elämässä kaikki värit näkyvät ja kaikki aistit antavat osansa kokonaisuuteen. Ei ole vara valita. Elämä on otettava vastaan sellaisena kuin se tulee. Paras ottaa se asia myönteiseltä kannalta.

2007. Toivakan kirkon katto kaikissa väreissään. Kuva Simo Nieminen.

Plus%20155%20Toivakan%20kirkon%20katto%2