Uskontokasvatus.
Uskontoteologia.
Mitä muuta kuin vaikeita sanoja?
Useissa Suomen seurakunnissa on lähetyssihteeri. Hän voi olla virkasuhteinen, työsuhteinen tai palkkiotoiminen/ vapaaehtoinen. Joskus lähetyssihteerin työ on määritelty osaksi toista tointa tai virkaa.
- Mihin olette tarvinneet tietoa uskontoteologiasta? Mitä olisi tarvinnut tietää lisää?
- Mihin olette tarvinneet tietoa uskontojen periaatteista? Mitä olisi tarvinnut tietää lisää?
- Mihin olette tarvinneet tietoa uususkonnoista? Mitä olisi tarvinnut tietää lisää?
- Mikä on lähetyssihteerin tehtävä seurakunnan uskontokasvatuksessa?
- Keiden kanssa ihannetapauksessa pitäisi tehdä yhteistyötä seurakunnan uskontokasvatuksessa?
- Minkä ikäisille tarvitaan uskontokasvatusta?
- Tarvitseeko seurakunnan työntekijän opettaa muita uskontoja?
- Tarvitseeko seurakunnan työntekijän opettaa sitä, miten kristitty kohtaa muuta uskonnot?
- Ihannetapauksessa, millainen olisi hyvä uskontokurssi? Kuinka monta kertaa? Pari aihetta?
- Kuuluvatko uskontokasvatukseen eri terapiamuodot?
- Kuuluvatko uskontokasvatukseen eri mietiskelymuodot?
- Kuuluvatko uskontokasvatukseen eri kristilliset suunnat, esim herätysliikkeet, hiljaisuuden viljely yms?
- Onko ollut apua seurakunnan muista työntekijöistä?
- Olisiko hyvä saada seurakunnan muista työntekijöistä apua uskontokasvatukseen vaikka projektiluonteisesti?
- Miten lähetystyöntekijät voisivat auttaa?
- Miten Kirkon lähetystyön keskus voisi auttaa?
- Millaista täydennyskoulutusta olisi hyvä saada lähetyssihteereille uskontokasvatuksen osalta?
- Entä uskontoteologian osalta?
- Keitä uusia ihmisiä voisi tämän alueen toiminnalla saada mukaan seurakuntaan? Entä lähetysaktiiveiksi?
- Millaista verkostoa eri seurakuntien lähetyssihteerit voisivat tällä alueella saada aikaan?
Olen saanut olla mukana joskus lähetyssihteerikoulutuksessa. Kerran uskontokasvatuksen luentoja valmistaessani kyselin parilta tutulta lähetyssihteeriltä. mitä kaikkea he olivat tarvinneet työssään ja mitä olisi ollut hyvä tietää etukäteen.
Huomaan, että näissäkin kysymyksissä käytin turhan vaikeita ja outoja sanoja. Osa niistä on vakiintunutta ammattisanastoa. Joskus erikoissanastoa käytetään vain laiskuuttaan. Ei haluta nähdä vaivaa selkeän kaikille ymmärrettävän kielen löytymiseksi. Maallikon mielipide.
2005. Pori.OPKO. Uskontokasvatusmateriaalia Thaimaasta. Kuva Kimmo Kosonen.
Kommentit