Uusi kieli uusi mieli?
 

Uuden kielen oppimisvaiheessa kukaan tuskin ihan uutta mieltä saa, mutta ajattelurakenteita uusi kieli kyllä järisyttää.  Hetken jokainen varmaan tuntee olevansa avuttomana hyllyvällä suolla, kunnes silläkin oppii kulkemaan ja varomaan pahimpia silmäkkeitä. Matkallaan voi poimia muutaman makean marjankin. Totta puhuen, tuon suon marjat ovat kyllä aika happamia, niin todellisuudessa kuin kuvaannollisestikin.

Tulostin juuri kuutisenkymmentä Power Point - sivua. Niiden sanomaa pyrin maanantaina tulkkaamaan mahdollisimman oikein ja järkevästi ihmiselle, joka on aloittamassa suomen kielen opintoja.

”Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii suomen kieltä niin, että hän selviää arkielämässä ja voi hakeutua joko suomenkielisiin ammatillisiin jatko-opintoihin tai työhön.
Tavoitteena on myös, että opiskelija lisää työelämä- ja opiskeluvalmiuksiaan, hankkii lisää tietoa yhteiskunnasta ja kulttuurista ja saa keinoja oman kotoutumisensa edistämiseen.”


Vuonna 2008 kerroin blogikirjoituksessani  +195 Miltä tuntui silloin ja miltä tuntuu nyt? omasta kielikoulustani ja osallistumisestani Thaimaan valtion kielikokeeseen:

”Thaimaan valtion kielikoe joulukuu 1980. Kokeessa oli monenlaisia eri osioita. Eräässä kirjoituskokeessa koin kirjoittajan pahimman mahdollisen ongelman. Otsikkona oli kysymys, josta en tiennyt varmasti, mitä kysyttiin. Kysymys alkoi: "Omistaa tunne millainen." Sen ymmärsin. Jatko olikin vaikeampi: "Kun astua sisään oleskella Thaimaassa."  Thainkielessä ei ole aikamuotoja, joten en ollut varma, tarkoitettiinko tunteita tulomatkan aikana, juuri maahan tultaessa vai maassa jo oltaessa.

Jotain oli pakko kirjoittaa. Aikaa ei ollut paljon. Tein niin kuin usein Thaimaassa myöhemminkin. Kirjoitin ympäripyöreitä lauseita ja toivoin, etteivät tarkastajat huomaa minun tyhmyyttäni. Kielikoulun ohjeitten mukaisesti käytin paljon vaikeita sanoja (näyttääkseni, että osasin kirjoittaa niitä oikein), puhuin hyvää Thaimaasta (näyttääkseni, että minulle kannatti antaa lupa pysyä siellä) ja kerroin arvostavani thaimaalaisia arvoja (näyttääkseni, että olen kunnollinen ja rehellinen ihminen). Kirjoitin ajatuksistani lentokoneessa matkalla ollessani, juuri maahan tullessani ja jo maassa ollessani. Onneksi kukaan ei kysynyt tunteitani tuota kirjoitusta kirjoittaessani.”

 

Omien kokemuksieni kautta pystyn toivottavasti ymmärtämään niitäkin, jotka haluavat opiskella suomea Suomessa.

1979. Thaimaa. Bangkok. Kielikoulussa korealaisen luokkatoverini Kimin kanssa.