Brittiläinen tuomari pisti parastaan. Hän oli malttanut lähteä omien Ayshire-lehmiensä luota kaunopuheilemaan Suomeen Porin Farmari-maatalousnäyttelyyn. Osaisiko suomalainen tuomari puhuakaan näin kauniisti tuomaroitavistaan – hiehoista…
Kahdenkymmenenneljäntuhannen messuvieraan joukossa mukavassa seurassa kuljimme katsomassa sitä ja tätä, hevosia, lehmiä, lihakarjaa, lampaita, sikoja, paimenkoiria, kaneja, hiiriä, gerbiileitä… Aurinko paistoi ja kaikki olivat hyvällä tuulella. Miesväki pysähtyi konepuolelle.
Kuljeskelua olemme harjoittaneet, missä milloinkin olemme olleet. Oudot ulkomaalaisetkin osataan maailmalla sopeuttaa omaan joukkoon, jos huomataan, että toisen tarkoitus on hyvä. Jotkut hajut ovat olleet välillä turhan voimakkaita, mutta nenäänsäkään ei ole pakko nyrpistää julkisesti…
Katalyytti kahdeksankymmentäviisi. Maatalousnäyttely Farmari . Pori
1984. Merikarvia. Lauttijärvi. Onneksi on sukulaistalo. Ja lehmiä.
Kommentit