En muista, miten alun perin löysimme pikanuudelit. Saattaa olla, että ensimmäinen apulaisemme niitä meille heti alussa tarjosi. Nuudelipussista tuli Esikoisen ensimmäinen eväspussi kouluun. Nuudelit naksuivat suussa kuin perunalastut. Lisäaineista ei huomattu silloin välittää.
Ranat Aek oli ottanut pikanuudeleita Thaimaasta mukaan matkaansa. Niitä saattoi syödä, jos muu tarjoilu ei ollut tarpeeksi maukasta tai oli liian eksoottisen suomalaista. Jossain välissä matkaa kävin ostamassa parikymmentä pussia lisää. Innostus oli suuri, kun nuudelit löytyivät kauppakassista. Hups, ne jaettiin alta aikayksikön porukalle. Voi sitä hymyn määrää. Seuraavana päivänä ostin lisää kolmekymmentä pussia. Johonkin nekin hävisivät, hupsista vain.
Mitä me suomalaiset kuljetamme mukana matkoillamme? Jos seikkailumieli on hakusessa maailman ruokapöydissä, mikä olisi se tuote, jota me kasseistamme kaivaisimme. Näkkileipää? Lakritsaa? Fazerin Sinistä? Kunnon kahvia? Metvurstia?
Illalla tilaisuuden jälkeen termoskannuista löytyi kuumaa vettä. Jokainen otti kaksi syvää lautasta. Toiseen tyhjennettiin nuudelipussi tai kaksi pussia tai jopa kolme pussia sekä kaikki mausteet. (Varoitus suomalaisille: Älkää välttämättä tehkö niin. Ei ainakaan kaikkia chilimausteita…) Kuumaa vettä kaadettiin lautaselle niin, että nuudelit peittyivät. Sekoitettiin ja laitettiin toinen lautanen päälle, jotta nuudelit pääsivät hautumaan. Iloinen odotus ja rupattelu. Sitten hiljaisuus, vain lusikoiden innostunut kalina lautasia vasten. Iloiset hymyt kasvoilla.
Pikanuudelit voi syödä ohjeen mukaan tai niihin voi lisätä muita lisukkeita. Siitä kerron varmaan joskus myöhemmin. Täytyy myöntää, että Porin Thai Marketissa omistaja jo heti ovelta osaa huikata meille, onko kaupassa sillä kertaa saatavana kokonainen laatikollinen, 30 pussia, meidän perheemme herkkupikanuudelia. Mama, Instant Noodles Pork Flavour . Yes.
Kiertokirjeemme Thaimaasta 1/1996 Mama-nuudeli-ohjeita.
Kommentit