Liianko kauan elänyt?
Liianko paljon kokenut?
Olen tekemässä Power Point esitystä aiheesta Entä nyt Thaimaa? Se ei kerro Thaimaan poliittisesta tilanteesta vaan lähtee omista kokemuksista ja siihen liittyvistä tapahtumista vuosina 1979-2015 Suomen Lähetysseuran työssä Kaakkois-Aasiassa.
On hyvä pysähtyä ja katsoa sitä, mistä on lähdetty ja mihin on tultu. Sitä, missä on saanut olla mukana ja sitä, mihin se on johtanut Suomen Lähetysseuran työssä. Suuri osa tuon tulevan esityksen kuvista on ollut blogissani. Yhtä suuri osa, se nykypäivä, on tietoa Mekongin alueen nykyisten lähetystyöntekijöiden kokemuksista, kuvista ja kertomuksista. Siitä suuri osa löytyy Facebookista, Me Kongilaiset. Suosittelen.
Mitä suuntaviivoja olen löytänyt. Haja-ajatuksia:
Thaimaassa on edelleen sama kuningas kuin silloin, kun sinne muutimme. Poliittinen valta on sen sijaan vaihtunut usein.
Alkuvuosinamme Suomen Lähetysseura oli mukana Thaimaan luterilaisessa lähetyksessä yhdessä norjalaisten, hongkongilaisten, singaporelaisten, malesialaisten ja japanilaisten kanssa. Thaimaan ev-lut kirkon synnyttyä työ siirtyi kirkon hallintaan.
Alkuvuosinamme teologinen koulutus lähti liikkeelle kursseista työntekijöille. Nyt kirkon Luther-seminaari on vastuussa koulutuksesta.
Alkuvuosinamme pohdimme, mihin suuntaisimme diakoniatyötä. Nyt kirkon Diakoniaosasto vastaa ensikodista, vanhus- ja AIDS-työstä, kummilapsityöstä sekä seurakuntadiakoniasta.
Alkuvuosinamme näimme Thaimaassa monia pakolaisia naapurimaista, Burmasta, Laosista ja Kamputseasta. Nyt Suomen Lähetysseuralla on eritasoisia yhteyksiä kaikkiin noihin maihin, joista osa on vaihtanut nimeäänkin tällä välillä. Niissä on nyt myös lähetystyöntekijöitä, lähinnä kehitysyhteistyössä.
Alkuvuosina thaimaalaisia tavattiin vain Thaimaassa. Nyt Suomen Lähetysseuran työntekijät kohtaavat heitä myös Singaporessa, Taiwanilla ja Israelissa.
1979. Elokuu. Bangkok. Paljon on muuttunut näistä päivistä, jolloin Suomen Lähetysseuran Thaimaan lähetit mahtuivat tähän yhteen kuvaan. Kuvassa meidän lisäksemme Raija Kakko, Salli Lamponen ja Anneli Könni.
Kommentit