Tädit tuntevat toisensa
Ilman kukkahattuakin

Minulla on ollut onni tulla kaksi kertaa tädiksi. Luokkatoverit ja kaverit kuulivat siitä varmaan ihan riittävästi – heidän mielestään. Sisaren- ja veljenlapset ovat osa ansaitsematonta armoa, samalla tavalla kuin lapsenlapsetkin.

Thaikielessä ei erotella lapsenlapsia sisarusten lapsista. Molemmat ovat yhtä läheisiä Laaneja. Samalla tavalla serkkuja ei yleensä erotella sisaruksista, vaan siinäkin molemmista käytetään samaa sanaa. Meille tyhmille ulkomaalaisille osataan sitten selittää, että välillä tarkoitetaan sitä Phiitä tai Noongia, jolla on sama isä ja sama äiti. Asiaa ei yhtään selvennä se, että samoja sanoja käytetään myös ystävistä tai vaikkapa aviomiehestä. Phii kuin Phii. Noong kuin Noong. Ota siitä sitten selvää.

Oli suuriarvoista, kun pääsi toisessa kulttuurissa Sisaren tai Veljen rooliin. Jonkin ajan kuluttua saattoi muuttua Tädiksi, Enoksi tai Sedäksi. Lopulta minustakin tuli Isoäiti. Hymyllä.

Katalyytti kuusikymmentäkahdeksan. Esra Elovainio. Esra on  Martti Pentin  sarjakuvahahmo, Afrikan lähetystyöntekijä, joka on esiintynyt Suomen Lähetyssanomissa jo kolmisenkymmentä vuotta.  Luulenpa, että jokaisessa lähetystyöntekijässä on pisara Esraa. Martti Pentti sanoo asiasta näin:

“Lähetystyö ei ole mitään ihmeellisten sankari-ihmisten työtä. Monet yksinkertaiset ja vaatimattomilla lahjoilla varustetut ihmiset ovat jaksaneet tehdä tätä työtä kauemmin kuin muut. Ei ole tärkeää olla taitava ja viisas. On tärkeämpää, että tekee työtä koko sydämellään ja suuremman voiman kuljettamana kuin omansa.“

Onnittelut viidenkymmenen vuoden takaa täditettävälle huomisen merkkipäivän johdosta:

Jussi%20pienen%C3%A4%20Hesapieni-normal.