Osaatko lukea ja kirjoittaa?
Osaatko lukea ja ymmärtää?
Ymmärretäänkö sanomasi?
Ymmärrätkö itse, mitä sanotaan?

Osmo A. Wiion kirja Ymmärretäänkö sanomasi? antoi aikanaan perustietoa viestinnästä. Vieläkin sitä on mukava selailla ja pohdiskella. "Ihmisillä on taipumus kuunnella tai lukea mieluimmin entisten asenteiden ja mielipiteiden mukaisia tiedotuksia."

Tunnetussa vitsissä erään ammattikunnan työ sujui hyvin, kun parista toinen osasi lukea ja toinen kirjoittaa. Tuota ammattikuntaa ja sen todellista pätevyyttä olen kotimaassa oppinut suuresti arvostamaan asuttuani muualla niin kauan.

Oman perheen kokemukset eivät olleet vain vitsiä. Esikoinen ja Keskimmäinen kulkivat yhdessä Thaimaassa hyvin. Toinen oli pienestä pitäen ollut kiinnostunut thaikielen kirjainmerkeistä, toinen osasi puhua sitä paremmin. Esikoinen siis matkoilla luki tekstit ja Keskimmäinen ymmärsi, minne mentiin ja mitä tapahtui. Symbioosi sujui hyvin.

Olen itsekin silloin tällöin kokenut, miltä tuntuu olla maassa, jossa ei ymmärrä paikallista kirjoitusta. On hyvä muistaa, että Suomessakin vierailee ulkomaalaisia, jotka eivät tunne meidän käyttämiämme kirjaimia. Ei ole syytä kohdella heitä alentuvasti. On hyvä muistaa, että kiinan kieltä puhuu tiettävästi neljännes maailman ihmisistä äidinkielenään.

Tätä aihetta jäin miettimään viikko sitten Satakunnan Kansassa olleen hyvän kolumnin ansiosta. Maija Tammi kirjoituksessaan Zong on dong ja taksikuski ketale sanoi, että ihmiset, jotka eivät ulkomailla ollessaan hanki muistilappuja paikallisella kielellä, eivät osta karttoja, eivät pidä silmiään auki eivätkä osaa kysyä neuvoa, ovat pölvästejä, daijuja, typeryksiä ja luusereita. Turha syyttää olosuhteita.

Bangkok. Bussimatkoja silmät auki 1980-luvulla.

Plus%2083%20Bangkokin%20busseja%201980-l