Kotona ennenkin
omat pyykit pestiin.
Mitä nyt joskus vähän
naapurissa käytiin huuhtelemassa.
Joskus tekisi mieli
panna pyykit pakettiin
ja lähettää kotimaahan pestäväksi.
Taitaisi vain tulla
puhtaista vaatteista pula.
Ihminen tarvitsee toista ihmistä. Miksi se toinen sitten pystyykin ärsyttämään joskus niin paljon? Kun elää kaukana kotimaasta olevassa työyhteisössä, jossa työ vie paljon enemmän käytettävissä olevia voimavaroja, tekisi aina välillä mieli paeta. Aina voi kuitenkin vähän itsekseen motkottaa. Sitten taas jaksaa jatkaa.
"Mai Juttitham" voitaisiin kääntää sanalla epäoikeudenmukainen tai vaikkapa "epäreiluu", niin kuin pojanpoika 3v sanoo, kun häntä jostain kielletään.
Sanaa Mai Juttitham käytetään, kun koetaan omasta mielestä epäoikeudenmukaista kohtelua. Usein silloin oma esimies ei ole antanut erityissuosiota tai palkka ei ole noussut. Silloin saatetaan loukkaantua syvästi. Harvoin kuulin tätä sanaa käytettävän toisen kohtaamista vääryyksistä.
Sanotaan, että Thaimaassa johtajan tehtävänä on pitää alaiset tyytyväisinä, jolloin saadaan nöyriä seuraajia. Hyvä esimies tai opettaja suosii omiaan muista piittaamatta. Vaikka johtaja olisi asemassa, jossa hänen olisi mahdollista vaikuttaa päätöksiin, sääntöjen kiertäminen koetaan usein paremmaksi kuin niiden muuttaminen kaikille oikeudenmukaisiksi tai tasapuolisiksi. Tasapuolisuutta pidetään kyllä hyvänä arvona, kunhan se ei kavenna omia etuja.
Eräs kirkon vaikutusvaltainen jäsen sanoi kerran, että Jumala oli myös "Mai Juttitham". Hän selitti, että Jumala ei jakanut kaikkea kaikille tasapuolisesti, vaan tarpeen mukaan.
Käytännön elämässä ongelma on siinä, että loukkaavat epäoikeudenmukaisuudet ovat usein eri kulttuureissa erilaisia. Suomessa oikeudenmukaisuus on selvästi myös poliittinen termi. En tiedä, käytetäänkö sitä nykyisin myös Thaimaan politiikassa. Kun ihmiseltä on mennyt usko auktoriteetteihin, voiko hän uskoa saavansa oikeudenmukaista ja tasapuolista kohtelua. Syntyykö siellä rakkautta ilman oikeutta, oikeutta ilman taistelua, taistelua ilman yhteistä rintamaa?
Ihmisen tunteisiin liittyviä käsitteitä ei voi selittää yksiselitteisesti. Siksi sanojen todellisen sisällön kääntäminen toiselle kielelle toisessa kulttuurissa ei ole helppoa. Sanojen valinta on yllättävän tärkeää kaikessa käännöstyössä. Täysin vastaavaa sanaa on vaikea löytää. Jos lähelle osuukin, valitulla sanalla voi olla myös toisia merkityksiä, jotka saattavat viedä harhaan. Usein tuntuu siltä, että myös teologiaa tehdään niin, että aletaan omalle kielelle käännetystä sanasta tehdä lisätulkintoja käyttäen hyväksi tuohon sanaan liittyviä muita merkityksiä.
Raamattu maailmassa, toim. Minna Saarelma-Maunumaa, Kirjapaja 1993
Valmistelin pientä esitystä raamatunkäännöstyöstä. Sitä varten lueskelin tätäkin kirjaa. Varsin ajankohtainen ja monipuolinen kirja tähänkin päivään. Paljon hyviä kirjoja jää turhaan varjoon.
Elämä (Jumala?) on antanut myös uutta kirjassa esiintyville ihmisille. Vaikka Pekka Hiltusen tarinassa esiintyneen pakolaismiehen kotimaassa edelleenkin kuohuu voimakkaasti eikä oikeudenmukaisuus selvästikään toteudu, mies itse on jo vuosia sitten saanut oman perheen ja uuden kotimaan. Epäoikeudenmukaisuus ja sorto. Kuitenkin tulevaisuus ja toivo.
1986? Bangkok. Thaimaan luterilaisen lähetyksen norjalaiset ja suomalaiset lähetystyöntekijät. Eturivissä vieraat: Liisa ja Seikku Paunonen, Henrik Smedjebacka, Egil Eggen ja Sakari Pinola.( Kuva LIisa Alannne)
Kommentit