Lähetyksen luottovankina
Korpulta pelastettiin muutama kirjoitus. Ajankuvaa monipuolisesta työstä 25 vuotta sitten. Tässä otteita pitkästä kirjeestäni Thaimaasta Suomeen tuolta ajalta..
"ILONAIHEITA THAIMAAN TYÖALUEELTA ‑ EHKÄ TAUSTATIETOA MANILAA VARTEN?? 27.6.1989
Seikku hyvä,
Olin eilen osallisena siinä Bang Khun Thianin kirkonostomylläkässä. Yhdessä oli mietittävä parasta ja varminta ostotapaa. Taas kerran totesimme, että meillä on hyvä kotijohto. Otit taakkaa osallisesi, ymmärsit huolenaiheemme, epäinhimilliseen työaikaan, muidenkin asioiden painaessa. Kiitos.
(Kotinumerosi muuten löytyi meiltä siinä hässäkässä, olit kirjoittanut sen ja uuden osoitteesi käsin vanhan korttiisi silloin ennen muinoin nykyiseen asuntoon muuttaessasi, milloin lie ollutkaan)
Consultation of Theological Education, LWF, Bangkok 23.‑27.6.1989
Ajattelin kirjoittaa tässä hieman jotain viimeaikaisista tilanteista näissä kansainvälisissä suhteissa. Asiahan "ei sinänsä minulle kuulu", niin kuin aina sanotaan, mutta kun jotain rohkaisevaa löytyy ja ilonaiheita, niin onhan sinun hyvä sellaistakin tarinaa kuulla. Jaakon poissa ollessa olen myös LITEN Facultyn täysvaltainen jäsen, joten virallistakin asemaa minulla sentään on.
Tuo yllämainittu konsultaatio on siis parhaillaan loppumassa täällä. Taas monet teologisesta luterilaisista koulutuksesta tällä alueella vastaavat henkilöt ovat myös työhömme tutustuneet. Eivind Hauglid oli yhdyshenkilönä ‑ osallistujana tässä kokouksessa.
Jumalanpalvelukset
Sunnuntaina, tavan mukaan, osallistujat pienissä kahden ‑kolmen hengen ryhmissä tulivat eri kirkoille jumalanpalvelukseen. Joka paikassa he myös lausuivat tervehdyksen kotikirkoltaan. Tuntui myös siltä, että monet tervehdyspuheet osuivat todella kohdalleen. Oli hienoa saada olla tulkkaamassa näitä terveisiä, rohkaisun sanoja, innostamista evankeliumin levittämiseen. Tämä pieni inhimillisesti avuton kirkon alkumme näyttää todella puhuttelevan tämän alueen muita kirkkoja.
Yhä selvemmin alkaa näkyä myös, että omat evankelistamme ja jäsenemme alkavat mieltää meidät todella maailmanlaajuisen kirkon jäseneksi.On vaikeaa puhua länsimaisesta uskonnosta, jos mallikappaleina ovat piispa Papua‑Guinealta tai tohtori Intiasta. Tuntui, että tälläkin kertaa ehkä suurin välitön siunaus tulevalle kirkolle olivat nuo seurakuntavierailut.
Vierailu LITEssä
Tohtori Kishi oli pyytänyt vierailua jossakin teologisessa oppilaitoksessa. Eivind sanoi pitkään miettineensä, voiko hän tuoda porukan meidän LITEemme, koska se on niin vaatimaton. Onneksi hän sentään päätyi siihen. Jumalanpalveluksen jälkeen siis vieraat palasivat eri kirkoilta kirkoilla harjoittelemassa olevien opiskelijoittemme ja joidenkin osatoimisten opiskelijoiden kanssa LITEen. Meillä on nyt 6 kokoaikaista ja 9 osa‑aikaista opiskelijaa. LITEssä juotiin kahvia yhdessä, Eivind kertoi vähän toiminnasta ja opiskelijat esittivät Koillis-Thaimaan kään‑soittimen ja pikkusymbaalien säestyksellä thaimelodialla lauletun ja osaksi tanssitun laulun siitä, miten koillisthaimaalainen voi olla Jumalan oma. Eräs oppilaista tanssi oikein thai‑puvussa kristillisen thaitanssin, yksi opiskelija sanoi tervehdyksen, toinen heistä käänsi sen englanniksi!!!! Vaatimatonta mutta peräti vaikuttavaa!!! Jotain meni perille.
Kanava‑ajelu ja yhteinen ilta
Eivind kutsui myös minut mukaan iltapäivän risteilylle. Oli mukava saada jutella eri ihmisten kanssa. Monet olivat tavanneet Jaakon jossain vaiheissa. Mikä mahtava tilanne saada esitellä työtämme!!
Illaksi oli taas järjestetty fellowship‑ilta illallisineen. Lähetit ja TLC:n jäsenet oli kutsuttu. Tilanne oli sopivan vapaa. Pöytäkeskustelut rönsyilivät sinne tänne, useimmiten kuitenkin jostain syystä selvästi pinta-small-talkia syvemmälle. Olin Kikka Kososen kanssa pyöreässä pöydässä, jossa oli mm pari piispaa, piispa Thu Malesiasta ja piispa Munthe Indonesiasta, tohtori Rao Madrasista, pastori Renner Australiasta ja rouva Aida Haddad Palestiinasta.
Banjob ja Monrudee Kusawadee palasivat juuri pari viikkoa sitten Hongkongista. He myös kuljettivat vieraita.
Henkilökohtaista
Ei vieläkään oikein suju. Työ on kyllä mukavaa ja sitä on vähintään riittävästi. Ystävät ovat myös tukeneet. Silti en ole saanut tolkkua koko juttuun. Jollain täällä oli kasetilla Eino Leinon Elegia Vesa‑Matti Loirin laulamana. Sitä kuuntelin kymmeniä kertoja. Iästäkö johtuu, kun tunnelmat ovat samat kuin aikanaan samanikäisellä Leinolla:
‑kai oli turhaa kestetyt vaikeat ajat katkotut kahleet...‑nytkö ma kaaduin kun oli kaikkeni tarpeen... ‑rotkoni rauhaan uin peto kuoleva hiivin.
Tämä oli tätä tarinaa täältä, elämän makua. Häivähdyksen olen saanut nähdä lähetysjohtajan suuresta näystä Jumalan valtakunnan leviämisestä Kaakkois‑Aasiassa ja sinun näystäsi koulutuksen tarpeesta Thaimaassa. Niiden näkyjen vahvistajia on paljon, onko toteuttajia."
Harmi, että korpulla ei ole säilynyt sitä osaa kirjeestä, jossa kerroin, kuinka rohkaisevasti ulkomaiset illalliskumppanimme tukivat työtämme, tulevan itsenäisen kirkon perustamista. Kirjeessä mainitusta Banjob Kusawadeesta tuli vuonna 1994 perustetun Thaimaan evankelisluterilaisen kirkon ensimmäinen piispa 1994-1997. Tällä hetkellä hän on taas uudelleen piispan virassa. Thaimaan luterilaisessa kirkossa piispuus on määräaikaista. Piispa Banjobin toinen piispuusjakson alkoi 2011. Sain olla hänen virkaanasettamisessaan, esirukouksen lukijana. Kierros kiertyi umpeen.
1990. Bangkok. LITE. Lutheran Institute of Theological Education. Molemmat nuoret miesopiskelijat toimivat tällä hetkellä pappeina Thaimaan evankelisluterilaisessa kirkossa. Takana keskellä nykyinen piispa.
Kommentit