Riippuu kehen verrataan

Wikipedian mukaan jyvitys tarkoittaa Suomessa maa-alan tai huoneiston suhteellisen  arvon  määräämistä verrattuna toisiin samanlaisiin. On vaarana määritellä ihmisen arvo myös suhteessa toisiin ihmisiin. Joulun sanoma pyrkii väittämään muuta: Jokaisella on riittävän suuri absoluuttinen arvo.

Jo omassa perheessä on monta toinen toistaan ihmeellisempää asiaa. Miksi niitä pitäisi verrata muihin?

”Hamppu- tai pellavalyhde on udmurtiksi kul'to tai ańi. Näistä kul'to on vanha tšuvassilainen lainasana. Sanalle ańi puolestaan löytyy vastine jo uralilaisesta kantakielestä, mutta merkitys on muut­tunut. Kantakieleen rekonstruoitu sana *ańa nimittäin tarkoittaa vanhem­man sukulaismiehen vaimoa. Näin suuri merkityksen muutos selittyy meta­foralla, joka on lainattu venäjästä. Vaikka lyhde venäjäksi virallisesti  on snop, on joissakin murteissa UEW:n mukaan lyhteestä käytetty myös sanaa babka 'mummo'. Paksu, ylhääl­tä sidottu kasvinippu voikin tuoda mieleen pyylevän, lyhyen nais­henkilön hameineen. ”

Jouluvalmisteluissa 1955 on siirrytty eläin- ja kasvikunnan pariin:

”Kun jouluna kaikill´on lämmintä, ruokaa

niin muistappa, ulkona kylmässä huokaa

pien varpunen oksalla, varrella tien.

Tään joululyhteen mä sille vien

Aina jouluna lintuja muistan minä.

Tee samoin myös sinä!”

Eura Turajärvi vuosikymmeniä sitten. Lintuja voi syöttää myös kesällä: