Riippuu kehen verrataan

Wikipedian mukaan jyvitys tarkoittaa Suomessa maa-alan tai huoneiston suhteellisen  arvon  määräämistä verrattuna toisiin samanlaisiin. On vaarana määritellä ihmisen arvo myös suhteessa toisiin ihmisiin. Joulun sanoma pyrkii väittämään muuta: Jokaisella on riittävän suuri absoluuttinen arvo.

Jo omassa perheessä on monta toinen toistaan ihmeellisempää asiaa. Miksi niitä pitäisi verrata muihin?

”Hamppu- tai pellavalyhde on udmurtiksi kul'to tai ańi. Näistä kul'to on vanha tšuvassilainen lainasana. Sanalle ańi puolestaan löytyy vastine jo uralilaisesta kantakielestä, mutta merkitys on muut­tunut. Kantakieleen rekonstruoitu sana *ańa nimittäin tarkoittaa vanhem­man sukulaismiehen vaimoa. Näin suuri merkityksen muutos selittyy meta­foralla, joka on lainattu venäjästä. Vaikka lyhde venäjäksi virallisesti  on snop, on joissakin murteissa UEW:n mukaan lyhteestä käytetty myös sanaa babka 'mummo'. Paksu, ylhääl­tä sidottu kasvinippu voikin tuoda mieleen pyylevän, lyhyen nais­henkilön hameineen. ”

Jouluvalmisteluissa 1955 on siirrytty eläin- ja kasvikunnan pariin:

”Kun jouluna kaikill´on lämmintä, ruokaa

niin muistappa, ulkona kylmässä huokaa

pien varpunen oksalla, varrella tien.

Tään joululyhteen mä sille vien

Aina jouluna lintuja muistan minä.

Tee samoin myös sinä!”

1966%20Meeriik%C3%A4valko%20Jouluvalmist

Eura Turajärvi vuosikymmeniä sitten. Lintuja voi syöttää myös kesällä:

Eura%20Turaj%C3%A4rvi%20sorsatpiwni2-nor