Millaista elämä olisi, jos ei koskaan saisi teeskennellä, ei olla kateellinen eikä puhua toisesta pahaa. Mitä politiikan teostakaan jäisi jäljelle? Millä media sen jälkeen rikastuisi? Taitaa sentään olla parasta pysyä entisellään. Rauha maassa ja ihmisillä vanha paha tahto.
Kaikki lähti päivän madekeitosta. ja paistetuista silakoista. Kun tikusta ei saanut asiaa, tehtiin se kaloista. Ja kateudesta, joka vie kalatkin vedestä. Välillä mielenrauhankin. Muun pahan ohessa. Veli Jaakob se liitti joukkoon vielä nuo kaksi ystävystä, teeskentelyn ja panettelun. Kova kolmikko.
Tarkkaa on tämä nuorallakävely elämän langalla. Entä jos välttäessään pahanpuhumista tuleekin teeskennelleeksi? Entä jos peittäessään kateellisuuttaan tuleekin puhuneeksi toisesta pahaa? Entä jos väistäessään teeskentelyä tuleekin puhuneeksi liian suoraan vain oman kateellisuutensa takia.
Kun tässä tarkemmin mietin, tämä kirjoitus taisi lähteä madekeiton lisäksi myös matikanopettaja ja matikankalastaja Demetriuksen blogikirjoituksesta Kertapuheet, jossa vihjailtiin mahdollisuudesta puhua ”lyhyesti ja ytimekkäästi ”kyllä” tai ”ei” ilman turhia löpinöitä”.
Thaimaa. Kalanmyyntiä ”suolapellon” laidalla.
Kommentit