Miksi lähetystyötä tehdään?
Miksi vai Miksi ihmeessä?


Viime aikoina olen pyöritellyt mielessäni ja välillä puheissanikin monenlaisia sanoja. Muuta en ole oikeastaan ehtinytkään. Olen valmistellut monenlaisia asioita, opiskellut niitä ja pyrkinyt niitä mielessäni luokittelemaan - ja ymmärtämään. Maailmassa on niin paljon sanoja – vai miten se olikaan… Tekoja taitaa olla vähemmän.

Onko teko oikein tekijän toiveen takia, tekijän tavoitteen takia vai teon seurausten takia?  Mikä on teon teettäjän rooli? Onko teko hyvä, jos se tehty hyvässä tarkoituksessa ja oikein motiivein? Entä, jos teon tekee vain velvollisuudesta?  Ovatko hyvän ihmisen kaikki teot hyviä?

Jos hyvästä tahdosta ja hyvistä tavoitteista huolimatta seuraukset ovat huonoja, onko syy tavoitteissa vai tekijässä. Kuka määrittelee hyvät seuraukset?  Riittääkö hyvän teon seuraukseksi oma mielihyvä tai oma etu, vai pitääkö aina ajatella muita? Onko teko silloin vasta oikein, kun seurauksena on mahdollisimman suuri hyöty mahdollisimman monille.

Mitä tehdä velvollisuuksien ristiriitatilanteissa? Milloin on parasta käyttää tilanne-etiikkaa?  Entä jos ihmisillä on eri arvot? Kenen arvoja toteutetaan? Kuinka paljon olen valmis joustamaan? Entä pitämään sovitut rajat?


Tällaista täältä nyt tulisi vaikka kuinka. Kiitos teille, jotka jaksoitte lukea tähän asti :) Joskus sentään osattiin elää ilman pohdintoja:

 
Juhannus 1969. Kajakulma, kuva Teppo Innola