Viidakon puhetta
Ihmisten kielillä

Muuttaako kieli ihmistä vai ihminen kieltä? Se kysymys tulee mieleen, kun katsoo eri kielille dubattuja elokuvia. Joskus kieltämättä tarinan henkilöt tuntuvat omituisilta, jos he puhuvat väärää kieltä.

Thaimaassa alkuaikoina televisiossa näytettiin pääsääntöisesti vain thainkielistä ohjelmaa. Silloin kaikki yleensä dubattiin. Dubbaajien määrässä myös säästettiin, joten välillä oli vaikeaa pysyä juonessa mukana, vaikka jotain olisi ymmärtänytkin. Ei yksi henkilö sentään niin moneen henkilöhahmoon erilaisia äänensävyjä voinut millään löytää.

Katselin YouTubesta otteita Disneyn Viidakkokirjan erikielisistä versioista. Tunnelma tuntui välillä aika erilaiselta, vaikka luulenkin, että Disney- yhtiöillä on tiukat kriteerit ainakin virallisten versioiden suhteen.

Viidakkokirjan korppikotkat jaksoivat lapsiamme aikoinaan aina  ilahduttaa. Kun murkkuna kaikki yleensä oli tylsää eikä koskaan ollut mitään tekemistä, oli hauska katsella korppikotkien sanailua. Se keskustelu osataan meillä vieläkin ulkoa. 

Viidakkokirjan loppukohtaus taas antoi minulle ajattelemisen aihetta. Siinä näkyi (thaimaalaiseen tapaan sanottuna) vanhemman kaksi sydäntä. Toinen sydän oli lähettämässä lasta iloisesti maailmalle, toinen sydän halusi pitää hänet vielä lähellä. Toisaalta, tarinahan ei kertonut vain lähettäjistä vaan erityisesti lähtijästä. Eihän siinä vain naurettu miehille, eihän?  Kuinkas sitten kävikään?

Muuten, Raamatusta on käännettynä ainakin yksi luku 2479 kielellä. Jumalan ääni dubattuna?

Entinen naapurimme ja työtoverimme Thaimaassa, kielitieteilijä Kimmo Kosonen:

Plus%20378%20Kosonen.jpg