Lähetystyössä
on paljon sellaista,
jota ei voi näissä oloissa
sanoa ääneen,
mutta joskus
ne tekisi mieli
kirjoittaa muistelmiinsa.
Toivottavasti kuolen,
ennen kuin ehdin
kirjoittaa muistelmani.
Kuinka avoin ihmisen täytyisi olla? Kuinka sulkeutunut pitäisi olla? Mitä täytyy varoa? Pitääkö aina miettiä, mistä on hyötyä tai haittaa? Vai onko millään mitään väliä? Miettivätkö muut kuin kristityt totuuden ja rakkauden ristiriitaa? Jumala on totuus. Jumala on rakkaus.
Thaimaassa vieraili opettajapariskunta Selly Oak Collegesta, jossa olimme olleet opiskelemassa englannin kieltä. Kiinalaissyntyinen kristitty liikemies, joka oli ollut auttamassa Thaimaan luterilaisen lähetyksen syntyvaiheissa, tunsi tämän pariskunnan ja kutsui myös meidän perheemme mukaan syömään kauniiseen puistoravintolaan.
Ulkomaisten vieraiden oli helpompi kysellä oudoista asioista kuin meidän, jo vähän aikaa maassa olleiden. Thaimaassa oli juuri silloin ollut meidän aikanamme ensimmäinen vallankaappausyritys ja saimme vieraiden suorien kysymysten avulla helpommin tietoa siitä, mitä maassa oikeastaan ajateltiin näistä vallankaappausyrityksistä. Kieltämättä häkellyimme seuranneesta vastauksesta:
"Minun mielestäni vallankaappaus on demokraattisempi tapa vaihtaa hallitusta kuin vaalit. Vallankaappauksissa harvoin kukaan kuolee, vaalien aikaan kuolee useita väärien puolueiden edustajia ja kannattajia. Korkeassa asemassa olevilla sotilashenkilöillä on yleensä näyttöä myös kyvyistään, koska armeijassa ei etene pelkästään rahalla. Vaaleissa olevien ehdokkaiden kyvyistä ei aina ole varmuutta. Vallankaappaus on myös halvempi tapa, koska rahaa ei kulu samalla tavalla kuin vaaleissa, joissa lahjonta on yleistä. Vaalien kautta edennyt ihminen on yleensä kuluttanut niin paljon rahaa vaaleihin ja siihen liittyvään lahjontaan, että hänen poliittisen uransa alku kuluu ensisijaisesti sen rahan kokoamiseen korruptiolla ja sen jälkeen vasta hän voi alkaa kerätä rahaa omiin tarpeisiinsa. Tähän kuluu usein koko vaalikausi."
Häkellyttävää on nykyään se, että liikemiehen perusteluissa tuntuu olevan myös järkeä. Ei pitäisi olla.
Mikä siis on totuus vallanvaihdosten paremmuusjärjestyksestä? Sitä en enää kaiken kokemani jälkeen tiedä. Itse haluan kuitenkin äänestää vaaleissa. Niin teimme myös kaikki Thaimaan vuodet.
Niilo Tuomenoksa, Valkoiset synnit, Gummerus 1962
Ehdin kuulla Niilo Tuomenoksaa muutaman kerran. Hän oli silloin vanha, valkotukkainen ja hauras mies. Kirjassa on monia hyviä mietelmiä. "Kristitty ei saisi väsyä itseensäkään." Lähtölaskentaan sopii hyvin: "Jumala on joutunut hautaamaan apostolinsa ja muut todella suurensa, mutta jatkanut siitä huolimatta työtään. Luulen, että hänellä on varaa menettää meidätkin."
23.8.1988 Bangkok Post. Vaalit ja äänten oston rajoittaminen ovat olleet toistuvia trendejä Thaimaan historiassa:
Kommentit