• Uutta ja vanhaa
  • Lainattua ja sinistä
  • Taivaansinistä ja tavoittamatonta

Kirjalliset lainaukset ovat laillista tai laitonta lainatavaraa. Palautusoikeutta ei ole enää sen jälkeen, kun ne on julkistettu. Silloin ne elävät jo omaa elämäänsä eikä niitä enää saa kiinni. Puff.

Tämän otsikonkin löysin blogimaailmasta. Se oli blogissa, jonka kirjoittaja ei erityisesti halua julkisuuteen. Muussa tapauksessa hän olisi ollut eräs katalyyttini. Tärkeä sellainen.

Nyt on taas kerran aika todella miettiä tavaran ja roskan eroa. Tavaraa on. Kasoja on. Mistä erottaisi roskat tavaroista… Toisaalta, jos olisin onnistunut löytämään tämä kouluaineeni aikaisemmin siivousinnossani, en olisi voinut kirjoittaa sitä tähän:

III luokka: Äitienpäivä. Eilen oli äitienpäivä. Aamulla herätimme äidin laululla. Lahjaksi äiti sai keittiötuolin. Isä oli ostanut ruusun. Äiti sai vielä toisenkin kukan. Kaktus oli ruvennut kukkimaan. Sillä oli kauniit, tulipunaiset kukat.

Yhdeltä alkoivat Äitienpäiväjuhlat Cygnaeuksenkoulussa. Luulin, että siellä oli radio, mutta siellä ei ollutkaan. Minun piti palata kotiin, että olisin voinut kuunnella radiota. Kuuntelin Porin lähetyksestä toivonliittolaisten ohjelman. Esiinnyin itse siinä. Esitin pianonsoittoa. Oli jännittävää kuunnella sitä. Lähdin vielä juhliin. Sielläkin minun piti soittaa, mutta piano olikin lukon takana. Silloin esitin äidin kanssa duettoa.

Ja siivous jatkuu..