Aina välillä mietin, mitä tarpeita blogien lukeminen minussa tyydyttää. Onko blogeissa vierailu tirkistelyä? Viime viikolla näin unta siitä, että vierailin monenlaisissa kodeissa. Jostain syystä vaihdoin näissä taloissa usein toiseen jalkaani erilaisia kenkiä. Eriparisin kengin siirryin taas seuraavaan taloon. Kerran omistajaperhe saapui paikalle. Se oli tosi noloa. Oli siinä minulle selittelemistä. Taisin syöttää vähän valkoisia valheitakin. Herätessäni minulle oli itsestään selvää, että unet kertoivat kurkisteluista eri blogeihin.
Uni sai varmaan alkunsa siitä, kun mietin, kenelle antaisin Hallittua kaaosta-blogin Vallattomalta mummelilta saamani sydäntunnustuksen.
En osannut valita blogeja ja päätin antaa alitajunnalle lisäaikaa.
Alitajunta alkoikin antaa ohjeita. Siirryin aikaan ennen oman blogin aloittamista. Olin silloin itse asiassa aika tietämätön koko Blogistaniasta. Joidenkin julkkisten sivuille olin joskus osunut, mutta en silloin tiennyt, millainen verkosto blogiavaruudessa todellisuudessa oli. Vähän kerrassaan löysin joitain tuttujani ja joitain työhöni liittyviä blogeja. Aloin satunnaisesti seurailla noita sivuja. Kommentoida en ajatellut. Minusta tuntui silloin, etten olisi osannut lisätä mitään sujuviin kirjoituksiin ja keskusteluihin.
Huomasin kyllä pian, että joihinkin asioihin teki mieli sanoa jotain. Näin, että blogeissa oli usein myös kirjoittajan sähköpostiosoite. Muutaman viestin lähetin ja yllätyksekseni sain aina viestejä takaisinkin. Silloin ei vielä oma blogi tullut mieleenikään. Luulen kuitenkin, että jo silloin alitajunta alkoi valmistella oman blogin kirjoittamista.
Nyt annan siis kiitokset noille sen ajan blogien kirjoittajille, jotka minuun tietämättään silloin vaikuttivat. Kaikkia heitä en enää seuraa säännöllisesti, mutta aina joskus silloin tällöin kuitenkin. EDIT 2016. Moni heistä on jo lopettanut ja jokunen siirtänyt bloginsa salasanan taakse.
Pekka Yrjänä Hiltunen, työtoveri Thaimaasta, kirjoitti Thaimaan kuulumisia (myöhemmin myös Suomen kuulumisia) blogissaan, jonka nimi oli Mun blogi. Hänelle aina silloin tällöin kerroin siitä, mitä minulle hänen kirjoituksistaan oli tullut mieleen.
Kirsti Ellilä, saman koulun kasvatti, kirjoitti jo silloin Kirjailijan häiriöklinikkaa. Ensimmäinen viestini hänelle koski juuri Pekka Y. Hiltusen blogissa esiintyviä buddhalaisen helvetin kuvia.
Joni, työmatkoiltani tutuksi tullut, löytyi blogista, joka nimi oli Pikkuisten pilvilinna. Muistan, että ensimmäinen viestini käsitteli virpomisperinnettä.
Saastaisen huoneen Leegion kanssa vaihtelin myös muutamia viestejä. Tuo blogi antoi hyvää ajateltavaa omaan työhön nuorison parissa. Lueskelin blogia juuri ennen kesän rippikoululeirivierailuja.
Sakina, jonka blogin nimi oli Kirkon penkiltä moskeijan lattialle, kiinnosti myös uskontokasvatuksen takia. Olin ilmeisesti vaikuttamassa myös siihen, että hänen bloginsa nimestä häipyivät sanat jeesustelija ja rättipää.
Minun blogiini saa kyllä tulla rauhassa vierailemaan, vaikka en itse olisi kotonakaan. Jos löydän täältä eriparisia kenkiä, tiedän, että joku on täällä käynyt. Saa kyllä kommentoidakin. Ja lähettää sähköpostia.
Kommentit