Kukapa uskoisi
Kukapa välittäisi
Kukapa ymmärtäisi

Vaikka ajattelen, että ihminen perusolemukseltaan on rajoittunut ja taipuvainen yksipuolisuuteen, niin silti on vaikeaa hyväksyä sitä, että toisen ihmisen ymmärtäminen on niin vaikeaa. Kun joku sanoo olevansa avoin, vapaa ja suvaitsevainen, se ei näytä tarkoittavan käytännössä avoimuutta, vapautta ja suvaitsevaisuutta silloin, kun Se Toinen on erilainen, ajattelee eri tavalla ja ilmaisee asiansa toisin sanoin. On häkellyttävää, kuinka paljon ennakkoluulot ja ennakkoasenteet edelleenkin ihmisiä hallitsevat.  Enkä tässä ajattele välttämättä vain muita ihmisiä…

En pyri asettumaan julkisten keskustelujen yläpuolelle. Tiedän, ettei minusta olisi sellaiseen. En pystyisi nostamaan keskustelun tasoa edes toisten sönkköjen seurassa. Silti edelleen ihmettelen, eivätkö ihmisten omat varoituskellot soi vai eikö niistä välitetä. Syntyykö diktaattoreja ilman myötäileviä alaisia? Tarvitseeko yksinvaltias uskollisen sotajoukon?

Miksi ihmisten taipumus on tehdä monivärisestä maailmasta mustavalkoinen? Miksi rintamalinjat muodostetaan yhä uudestaan?

Olen katsonut ja kuunnellut viimeaikaisia keskusteluja. Miten on mahdollista, että joku toinen, luultavasti vielä ihan vilpittömästi, näkee näytelmän roiston eri henkilössä kuin minä? Onko järjellä sittenkään mitään merkitystä?

Entä voisivatko erimieliset keskustella rauhassa? Mitä jos toisen osoittamia heikkouksia ei käytettäisikään keskustelussa hyväksi? Sokaiseeko valta meidät jokaisen?

Almanakkaani kirjoitin vuosia sitten tunnelmiani vaikean tilanteen jälkeen. Vieläkin välillä kirpaisee:

”Viha, katkeruus, epätoivo, masennus, tyrmistys, uskomattomuus,  pettymys, pako, käsittämättömyys, outous, ystävien osoittautuminen vieraiksi käsittämättömiksi muukalaisiksi, nolous, kasvojen menetys, vastauksettomuus, toisten  kysymättömyys.”

Siirto ihan toisenlaisiin myrskyihin. Todistettavasti Brittein saarilla on ollut ennenkin talvi. Esikoinen sai aikaan lumihevosen ja ratsasti sillä Birminghamissa keväällä 1979:

Plus%20625%20Birmingham%20Jakke%20ratsas