Roolien vankina
Roolien lumoissa

Olen joskus miettinyt sitä, että en koskaan alaluokilla esiintynyt koulun joulujuhlissa. Nyt yhtäkkiä alkoi tulla mieleen ensimmäisen luokan joulu, jossa taisinkin olla toinen kahdesta keskustelevasta tontusta. Me kaksi kai osasimme lukea ja saimme siksi  roolimme. Kuusijuhlat kyllä muuten muistan. Koulumme hirsiseinät sopivat hyvin juhlien tunnelmaan. Koko koulu ja vieraat mahtuivat yhteen luokkaan. Kyllä se olikin täysi. Eivät taitaisi nykyajan paloviranomaiset enää noin suurta joukkoa päästää uunilämmityksellä lämmitettyyn pieneen tilaan.

Vähän ylemmiltä luokilta muistan koulun muotinäytöksen. Siellä jokainen halukas sai pukeutua erikoisiin vaatteisiin ja kävellä vuorollaan luokan korokkeella toisten iloksi. Minä en ollut keksinyt mitään, mutta juuri ennen esitystä hain päälleni aikuisen miehen takin ja hatun ja kainalooni salkun. Syöksyin ovesta tuossa asussa korokkeelle ja puolijuoksua sitten takaisin ovelle. Herra Hoppu oli syntynyt. Kaikki nauroivat ja se oli hauskaa.

Thaimaassa suomalaisesta tuntui hassulta se, että juhlissa pienet lapsiesiintyjätkin meikattiin vahvasti. Esiintyjän kuului olla kaunis. Näytelmissä oli usein ainakin kolme henkilöä, hyvä, paha ja hassu.

Kuka kantaa tänä jouluna Suomessa pahiksen roolia? Entä kuka on hyvis? Hassuja me kaikki taidamme olla, jos annamme toisten määritellä lähimmäistemme roolit.  Jospa välillä ajattelisimme itse.

Minä uskon Suureen Ohjaajaan.

Olen kokenut, että Hän antaa luvan välillä

myös

improvisoida.

Helsinki. Se Oikea Herra Hoppu.

Plus%20574%20Helsinki%20Maija%201950pien