Monet mukana monessa.

Työ on ollut yhteistyötä monen eri ihmisen kanssa. Hetki siellä, hetki täällä. Aika on olla ja aika on mennä.

"Thaimaan luterilaisen lähetyksen (LMT) eksekutiivikomitea nimitti minut jäseneksi "Thai Indigenous Hymnbook project "– komiteaan. Tämä komitea on ollut toiminnassa 1970-luvun lopulta asti, jolloin Thaimaan Kirkon kasvun komitea, jonka toiminnasta vastasi Overseas Missionary Fellowshipin (OMF) työntekijä Alex Smith, halusi tukea kansallisen perinteen käyttöä seurakuntatyössä ja evankelioimistyössä.

Komitea on julkaissut joitain lauluvihkosia, joissa osaksi on perinteisiin thailaisiin sävelmiin tehty kristillisiä sanoja ja osaksi sävelletty uusia perinteisen thaimusiikin sääntöjä seuraavia lauluja.

Komitean työskentely on ollut hidasta. OMF on koko ajan tukenut komitean toimintaa ja sen Keski- Thaimaassa olevat seurakunnat  käyttävät thaimusiikkia. Udonissa Jim Gustafsson on myös ottanut käyttöön thaimusiikin kirkkomusiikkina.

LMT on ollut komitean kanssa yhteistyössä mm koulutuslaitoksen thaimusiikinopetuksen opetuksen järjestelyissä. Oikea kontesktualisointihan on ollut eräs työmme toiveista alusta alkaen.

Komiteassa mukana oleminen on osoittautunut osaltaan ristiriitaiseksi. Komitean thailaisiin jäseniin suhde on ollut hyvä jo kauan. Heiltä on saaatu myös opetusapua koulutuslaitokseemme. Thaimusiikin opetus on ollut tavoitteenamme, sillä olemme todenneet suurta ennakkoluuloa sen tarpeellisuudesta.

Yllätyksekseni keskusteluissani joidenkin komitean jäsenten kanssa kävi ilmi, että heille ainoa varsinainen päämäärä onkin laulukirjan tuottaminen. Muu, mukaan luettuna opetus, oli vain sivutuote. En osaa sanoa, miten asiassa pitäisi edetä.

Laulukirjan tuottamiseen meillä ei ole voimavaroja. Jos sellainen joskus ilmestyykin, miten saaada se käyttöön, jos ihmisiä ei ole siihen valmisteltu. Saattaa olla, että Bangkokin kirkoissa uusi mahdollinen laulukirja ei tule leviämään. Uskon kuitenkin, että kontekstualisoinnin tarpeen ylläpito on eräs lähetyksemme tehtävä tässä maassa. Se tarve ei ole selvä asia edes omissa seurakunnissamme.

Komitea on antanut lähetyksellemme tärkeitä henkilösuhteita, joita tässä maassa ei koskaan ole liikaa.

Syyslukukaudella aloitin thaimusiikin opiskelun yhdessä raamattukoululaistemme ja toisen suomalaisen lähetystyöntekijän kanssa. Olen kokenut, että osallistumisellamme on ollut myös psykologinen seuraus. Itse olen nyt vasta ymmärtämässä, miksi thailaisten on vaikeaa laulaa länsimaalaisia lauluja ja miksi rytmi on usein väärä. Suosittelen tätä koulutusta erääksi keinoksi ymmärtää tätä maata ja sen ihmisiä.

Monien ulkopuolisten epäilyksestä huolimatta thaimusiikki on koulutuslaitoksessamme osoittautunut erittäin suosituksi ja opiskelijoillemme erääksi purkautumiskeinoksi. Soittoa kuuluu koulutuslaitoksessamme kaikilla mahdollisilla väliajoilla ja tuntien jälkeen."

Tämä kirjeen kirjoitin Thaimaahan lähtöä odottavalle lähetystyöntekijälle 80-luvun lopulla. Aika monimutkaista tekstiä sainkin aikaan. Mukava kuitenkin on muistella tuota alkua. Vuosi sittenhän tuon koulutuskeskuksen Ranat Aek ryhmä vieraili Suomessa Kulttuurifoorumin vierailevana esiintyjäryhmänä soittaen ja tanssien thaimaalaista perinnemusiikkia ja thaitanssia.  Suomen presidentin saapuessa foorumiin ryhmän jäsenet heittelivät kauniissa puvuissaan ja hienostunein thaimaalaisin elein ruusun terälehtiä hänen jalkojensa eteen. Pitkälle on siis tultu tuosta alusta.

Yhdestä suusta. Lauluterveisiä maailmalta, Suomen Lähetysseura, 1998

Maailmalta 49 laulua 28 kielellä. Mukana myös kaksi thaimaalaista laulua.

1980.Bangkok. Klong Toye. Ensimmäisiä työpalavereita norjalaisten työtovereiden kanssa. Helge Breivik ja Nils Peder Kjetså., NMS. (Kuva Anneli Könni)

42%201980%20Klong%20Toye.%20Nils%20Peder