Kaikki vuorollaan

Tulemme ja lähdemme. Saavumme ja poistumme.  Tänään olemme lähempänä omaa kuolemaamme kuin eilen.  Ihmisen merkitys ei ole vain siinä, mitä hän tekee, vaan  jo siinä, että hän on.  Joidenkin kanssa olemme saaneet kulkea pidemmänkin matkan. Yhteinen matkamme jatkuu muistoissamme silloinkin, kun toinen on jo poissa.

Olin lauantaina kutsuttuna puhujana Meri-Porin seurakunnan isoiskoulutuksessa. Näytin kuvia Thaimaasta menneiltä vuosilta ja nykyajasta. Kerroin myös pastori Praphanista, jonka olemme tunteneet vuosikymmeniä. Tämän vuoden alussa Mies tapasi hänet Pohjois-Thaimaassa taas koulutusmatkallaan. Kuulimme äskettäin, että hän oli joutunut sairaalaan, jossa hän sitten menehtyi. Mies ehti puhua hänen  vaimonsa kanssa puhelimessa vielä ennen hänen kuolemaansa.

Tässä joitain kuvia, joita näytin pastori Praphanista toissa iltana Meri-Porissa.Omia ja Thaimaasta saatuja.

Kun ajoimme muutama vuosi sitten Chiang Rain teitä pastori Praphanin kanssa, hän näytti tien varrella olevaa maapalaa, joka juuri oli saatu paikallisten luterilaisten hautausmaaksi. Nyt hän julisti sanomaansa tuolla paikalla vielä viimeisen kerran arkussaan, jonka päädyssä näkyi risti.