Läpi muurin
Läpi lukkojenkin

Ystävä kutsui eilen Naisten Kahvilaan. Tarvitsin sen nykäyksen lähteäkseni liikkeelle. Tekstiviestien kautta olin jo aamulla kauas matkustanutkin. Toinen viesteistä oli saapunut Bangkokista, todennäköisesti lentokentän Transit Hallista matkalla Malesiaan: ”Bangkok on tosiaankin nykyään viileä, siisti, tilava ja tehokas…” Toisessa, Japanista tulleessa viestissä oli tieto, että tänään lennettäisiin ”etelään Kyushuun”. Taisivat nuo läheisten viestit saada aikaan sen, että minäkin pääsin vauhtiin.

Naisten Kahvilassa näin seinään heijastettuna kuvan Jerusalemista. Kuva oli yllättäen otettu samasta kohdasta, Öljymäeltä, jota olin eilen aamulla blogissanikin muistellut. Musiikin, kuvien ja sanojen avulla seurattiin kärsimysviikon tapahtumia.

Yksi illan lauluista oli Pilvimuurista valo välähtää, Anna-Maija Raittilan negrospirituaaliin  "Let us break bread together" sävelmään kirjoittama virsi. Monet ovat löytäneet Anna-Maija Raittilan teksteistä ja puheista paljon itselleen. Minua hänen runonsa eivät ole aina niinkään koskettaneet. Tämä virsi on kuitenkin ollut vaikeissa tilanteissa tuomassa lohtua.

”Kuka tuskaani hiljaa koskettaa?
Kuka tuskaani hiljaa koskettaa?
Läpi lukkojenkin
Herra Jeesus tulla voi.
Kuolleista hän noussut.”

En teoretisoi. En tiedä. Uskon.

1970 syksy.Jerusalem Öljymäki

1970%20%C3%96ljym%C3%A4kipieni-normal.jp