Yksi viidesosa
Kaksi viidesosaa
Kolme viidesosaa
Neljä viidesosaa
Viisi viidesosaa
Siitä tuleekin nolla - ei ykkönen
Miten siinä nyt niin?
Joko se nyt on, marraskuun loppu. Neljä viidestä heitetty ilmaan Blogistaniassa. Yksi kuukausi vielä ja tämä elämänvaihe on ohi. Jotenkin on syyllinen olo, kun tätä lähtöä on voinut näin pitkään jarrutella ja pitkittää näillä kirjoituksilla. Niin monet joutuvat äkkipysäyksen eteen. Meiltä ei aina kysytä.
Mies lupasi tulla aikaisin kotiin töistä, reilun kolmenkymmenen kilometrin matkan päästä. Kolmen tunnin kuluttua soi puhelin: "Olen puolessa välissä ja pysähdyin syömään ja soittamaan kotiin. Älkää hätäilkö." Toisen kolmen tunnin kuluttua Mies tuli kotiin. Ruokataukoa lukuun ottamatta hän on ajaa hissutellut koko ajan. Tuohon tarvittiin jo tulva ja Michael Jacksonin konsertti samalle päivälle. Hitausennätys.
Neljäs työkausi. Uusi mahdollisuus mahdottomuuden jälkeen. Mies sai lääkäriltä hauskan paperin: "Sydämen puolesta ei ole estettä lähetystyöhön lähtemiseen." Osa sydäntä, Esikoinen, jäi Suomeen omaan elämään. Elämän laki. Haikea kuitenkin.
Muutto takaisin ruuhkaiseen suurkaupunkiin lentokentän lähelle lasten koulun muutettua sille alueelle kaupungin keskustasta. Ensimmäinen omakotitalomme, kaunis kuin piparkakkutalo. Ruuhkaa ruuhkaa ja ruuhkaa. Suomessa ruuhkajutuista oli tullut lähinnä vitsi. Vitsit olivat vähissä ruuhkassa todella istuttaessa. Uusia Singaporessa kristityksi tulleita innokkaita opiskelijoita koulutuskeskuksessa. Kirkon järjestäytyminen. Ensimmäinen piispa. Elettiin näkemisessä, ei vain uskossa.
Tuomaslauluja, toim Petri Laaksonen, Kirjapaja 1991
Esitimme juhlakuorolla ensimmäisen piispan vihkimisjuhlassa laulun tästä kirjasta. Käänsin sen thain kielelle:
"Pyhä Henki, Jumalan Henki, Pyhä Henki, Jumalan Henki, Ei omin ihmisvoimin, vaan Hengellä Jumalan.""Ong Phra Winjaan Borisut Dsau Ong Phra Winjaan Borisut Dsau Mai tsai duei kamlang khong rau Tää duei Phra Winjaan Phra Dsau." 1994. Bangkok. Säestysharjoittelua.
Kommentit