Omin silmin nähty
Omin korvin kuultu
Eikä sittenkään ymmärretty

 

Been there. Done that. Olen ollut siellä ja tiedän siitä kaiken. Turistina koen ymmärtäväni uudesta maasta paljon jo päivässä, saati sitten viikossa. Vuosien asumisen jälkeen tiedän ymmärtäväni edelleen vain vähän. Kaikki tieto karkaa meiltä. Mitä enemmän tiedämme, sitä enemmän tajuamme tietämättömyytemme. Vallitkoon siis sanoissamme tietynasteinen arkuus ja epävarmuus! Varmuuden vuoksi.

Ostimme Thaimaasta monenlaisia lasten kuvakirjoja. Ne ovat hyviä myös  rastitehtävinä. Tarkoituksena on yrittää kertoa kuvista kirjan tarina. Kirjoissa käytetään usein erilaista kuvakieltä kuin Suomessa. Jotkut kirjat muistuttavat animea.  Kirjoituskaan ei auta ymmärtämään kirjan juonta, koska kirjaimet ovat erilaisia.

Lasten leireillä kirjat ovat joskus rastien välitehtävänä katsottavana jollain pöydällä. Huomaa selvästi, että lapset kyllä osaavat lukea vieraitakin kuvia. Sitähän he tekivät silloinkin, kun eivät vielä osanneet lukea. Aikuisille kuvien lukeminen on huomattavasti vaikeampaa ja haasteellisempaa. Aikuiset selvästi kyselevät enemmän Miksi- kysymyksiä: Miksi isoisä ei pidä lasta kädestä, vaan on tarttunut ranteeseen? (Isoisä ylittää tietä ruuhkaliikenteessä ja pitää huolta, että lapsen käsi ei irtoa hänen kädestään.) Miksi lapsien täytyy nöyristellä aikuisten edessä? (Lapset tervehtivät kohteliaasti kumartaen kädet yhdessä.) Miksi isoisä istuu lattialla? (Isoisällä ei ole tuoleja kotona.).

Ymmärrätkö näkemäsi? Ymmärrätkö näkemäsi aina oikein?  Tuskin.

1994 Bangkok Post. Pääministerin pohdintaa:

Plus%20213%201994%20P%C3%A4%C3%A4ministe