Kadonnut lapsuus
Löytyneet muistot

Blogin ”Sut olis pitänyt huostaanottaa” eräässä kirjoituksessa oli hyvä idea.

”Mitä kertoo se, paljonko muistoja saa puristettua eri aiheista. Olisi hauska tietää mistä aiheista kertoisivat eri ihmisten kymmenen lapsuusmuistoa, jos sellaisia käskettäisiin tehdä. Ja kertoisiko näiden jakauma jotain ihmisestä itsestään?”

Lupasin kommentissani jatkaa aiheen pohdintaa:

”Tuo kymmenen aihetta on hyvä kysymys. Taidan jatkaa sen pohdintaa lähipäivinä. Kerron kyllä kysymyksen lähteen.  Toinen yhtä hyvä itsetutkistelun kysymys voisi olla se, mitä kymmentä asiaa on vaikea muistaa... Vanhat muistavat varmaan eri asioita kuin nuoremmat. Tärkeysjärjestys ainakin muuttuu.

Yksi mielenkiintoinen kysymys on myös se, miksi haluaa muistella... Joskus syynä on se, että omien lasten kautta joutuu uudella tavalla pohtimaan omaa lapsuuttaan. Joskus saattaa myös herätä miettimään, miksi minä olen sellainen kuin olen... ”

Nyt on toiminnan aika. Tässä kymmenen satunnaista lapsuusmuistoani. Valitsen sellaisia muistoja, joista ei ole valokuvia eikä mitään kirjallista lähdettä. En muista näistä jutuista edes jutelleeni kenenkään kanssa. En tiedä kertovatko ne minusta jotain.

1. Istuin isonveljen kanssa pöydässä vastakkain syömässä kaurapuuroa.

2. Ajoin kuorma-auton lavalla muuttokuorman kanssa.

3. Menin lastentarhaan mekko nurinpäin. (Lähdin siihen aikaan joskus itse tarhaan.) Vakuuttelin kaikille, että mekko ei ollut väärin päin, vaan sen oli tarkoituskin näyttää sellaiselta, vähän omituiselta.

4. Sain lastentarhassa voidella setsuurileipiä. Kotona ei koskaan syöty sellaista leipää.

5. Olin tietoisesti kahvilakossa viisivuotiaana. En halunnut edes maistaa, vaikka joku halusi antaa vähän maistiaiseksi.

6. Tulin seitsemännessä kerroksessa asuvan ystävän kanssa portaita alas meille kolmanteen kerrokseen. Neljännessä kerroksessa asui kiukkuinen setä. Sitä kerrosta piti varoa. Minulta  putosi leikkihella kädestä juuri siinä kerroksessa.  Se rämisi.

7. Naapuritalossa asui karkkitäti. Hän aina jakoi lapsille karkkia, usein kovaa mustaa paperipäällysteistä karkkia. (Vieläkin muista sen maun.)

8. Viidennen  kerroksen setä pelasi tennistä. Hän lähti ulos shortseissa ja tennismaila kainalossa.

9. Luonetjärvellä sukulaisten luona leikin naapurin pojan kanssa. Teimme linnan muurahaisille ja haimme niitä asumaan siihen linnaan. Emme päästäneet niitä karkuun.

10. Olimme kiukkuisia, kun Ruohopää = puistonvartija ei olisi antanut meidän leikkiä piiloa juuri istutettujen pensaiden luona nurmikolla.

Hauskaa tämä satunnainen muistelu oli . Muistele sinäkin.

Thaimaa 1985. Muistoja eräästä kaksivuotispäivästä.

Plus%20389%20Marra%20kaksi%20vuotta.jpg