Joskus lööpit menevät minun mielestäni todella yli. Nyt kävi niin. Millä meitä taas tällä kertaa  hämätään?

Aika moni meistä elää todennäköisesti loppuelämänsä lääkkeiden varassa. Se on hyvä asia. Ilman lääkkeitä monen loppuelämä olisikin huomattavasti lyhyempi. Katsotaanpa ympärille: verenpainelääkkeitä, hylkimistä estäviä lääkkeitä, kipulääkkeitä, kolesterolilääkkeitä. masennuslääkkeitä, sydänlääkkeitä, epilepsialääkkeitä, verenohennuslääkkeitä, ahdistuslääkkeitä, kouristuksia estäviä lääkkeitä, migreenilääkkeitä, hormonilääkkeitä, allergialääkkeitä...

On hyvä, että mielenterveysasioista puhutaan avoimesti. Mitään salattavaa tai hävettävää niissä sairauksissa ei ole niin kuin ei muissakaan sairauksissa. Elämä on itse asiassa vakavin kuolemansairaus parantumattomuudessaan. Elämään ei ole lääkkeitä.

Olen kiitollinen siitä, että nämä kolme läheistäni ovat saaneet hyvää tehostettua hoitoa. Elämä on välillä "kauhua ja kapinaa". Samoin ansaitsematonta armoa.

Bangkok. AIna ei tarvitse olla sairas ottaakseen päivätorkut kesken pitkää kiireistä päivää. Kuva Vesa Kosonen