Anna pois tai pidä itselläsi
Kierrätä tai tuhoa
Ota tai jätä

 

Jotkut ihmiset rakastavat valintoja. Minä inhoan niitä. Jokaisessa muutossa merten taakse jokainen tavara kävi läpi valinnan kaikki vaiheet. Roskis, vintti, kellari, varasto, kierrätys, merirahti, lentorahti, matkalaukku, käsipakaasi. Muistan katsoneeni pikkulusikkaa kädessäni. Säilytänkö? Missä säilytän? Onko sillä muistoarvoa? Heitänkö pois?  Roskiinko? Kirpparilleko? Entä jo tarvitsenkin sitä neljän vuoden kuluttua. Onko silloin varaa ostaa uusi vastaava?

Paluumuutoissa pääsi helpommalla. Ottajia löytyi. Kierrätys pelasi. Silloinkin piti valita viisaasti. Kenelle piti ja voi antaa mitäkin? Helpointa oli, jos paluumuutoissa tavarat pääsi jättämään paikalliselle kirpparille, pienen seurakunnan myyjäispöydälle. Jokainen naulakin löysin siellä käyttäjänsä.


25.8.1979 Kello 6.30. Näinkin sen voi alkaa - varsinaisen lähetyssaarnaajan päiväkirjan, kun puoli kahdelta nukkumaanmennyn yön jälkeen herää jo kuudelta eikä saa unta. Sama juttu tapahtui jo edellisenä yönä - eikä niin kovin  erilaista ole ollut  muutamaan viikkoon. Mutta pakkaamisesta en enää näe unta, vaikka vasta 22 kiloa kahdeksastakymmenestä onkin lopullisesti kunnossa. Kyllä se jo tästä sitten menee.

Ja niin kuin ystävä sanoi, tämä on niitä asioita, jotka kyllä sitten yleensä selviävät ja varmasti selviävät jotenkin kahden vuorokauden kuluttua, kun lähtö on edessä. Sitä kun ei enää oikein voi siirtää. - Huh, se tässä nyt puuttuisi tämän ruljanssin jälkeen.

Hyvin vähän on ehtinyt todella miettiä viime päivien ja viikkojen aikana lähetyssaarnaajakutsumustaan, sitä, onko lähtijäksi, saako lähteä, pitääkö lähteä, miksi lähteä.

Huolet ovat olleet lähinnä sellaisella "lusikkalinjalla", niin kuin olen nimikkoseurakunnissakin puhunut. Mitä sitten ottaa ja mitä jättää Suomeen, mitä hävittää ja mitä säilyttää - meidän luonteenlaadullamme melko vaikea ratkaisu."

 

Tällaiset olivat ensimmäiset lähtötunnelmat. Thaimaasta tiedettiin silloin vielä aika vähän. Neljän vuoden yhtäjaksoista olemista varten tuntui olevan syytä varata vähän sitä ja vähän tätä. Kolme kuutiota merirahtia pakattiin, valintojen jälkeen, Sydämen pakkaaminen olikin sitten vaikeampi tehtävä.

1979. Pori.  Ensimmäisen Thaimaan lähtömme muuttolaatikot saimme pakata kerrostalomme kellarissa,  taloyhtiön työkaluvarastossa.

Plus%20193%201979%20Muuttolaatikot%20kel