Tuloja ja menoja
Pysähdyksiä vain vähän

Kumma juttu se äkkipyssäys. Kovan menon jälkeen. Putoamisen jälkeen.

Harva meistä säilyy elämässään ilman äkkipysäyksiä. Kuolemassa sen sitten viimeistään kohtaamme. Loppuu se kova meno. Meiltäkin.

Mietin, milloin minulta katosi halu lähteä. Siis, lähteä mihinkään ja milloinkaan. Olla vain ja möllöttää.

Ei silti, lähdenhän minä vielä, usein ja kovalla vauhdilla. Lähtemisessä ei vain enää ole samaa poltetta kuin joskus aikaisemmin.

Rohkeasti liikenteeseen. Tuhansien muiden kanssa taistelemaan tilasta tiellä. Etenemään hitaasti ja varmasti kohti päämäärää. Muurahainen muurahaisten joukossa. Kilpikonna kilpikonnien joukossa. ”Konna sisällä ja kilpi päällä.” Niin kertoi aikoinaan Martti Lindqvist ollessaan isäntänä Vivamon leirikeskuksessa.  Aamusta aamuun sama taistelu.  ”On lähdettävä, kun on lähtemään pantu.” Niin kirjoitti aikoinaan Erkki Leminen.

Työhön ei yleensä ollut vaikea lähteä, kun laittoi lähtövaihteen päälle. Siitä se lähti rullaamaan tasaista vauhtia.

Tätäkö se on, vanheneminen. Ennen äkkipyssäystä.

”Kun voimat hiljaa ehtyvät
ja tarmo poissa on,
hän uudet lähteet puhkaisee
armonsa kallion”
Virsi 527,2
 
1970. Kypros. On sitä mentykin. Rouva "Niemisen" kanssa lähikaupassa.
Plus%20484%201970%20Cy%20Min%C3%A4%20ja%