Minut on kutsuttu kuuksi.
Suuremman valoa heijastan.
Pimeän puoleni peitän.

On hyvä muistaa, että se Suurempi näkee myös sen pimeän puolen.

Ensimmäinen kaste Thaimaan luterilaisen lähetyksen Lad Phraon toimipisteessä Bangkokissa jouluna 1981. Nuori sairaanhoitaja oli ollut jo jonkin aikaa kiinnostunut kristinuskosta ja halusi, että hänet kastetaan. Kuiskasin kasteen jälkeen ystävälleni, toiselle lähetystyöntekijälle: “Miksei kukaan ole osannut kertoa, miltä tämä tuntuu?”  Nuoresta sairaanhoitajasta tuli sen seurakunnan ensimmäinen jäsen. Seuraavana vuonna siinä seurakunnassa kastettiin muutama henkilö lisää. Sanoin taas ystävälleni: “Ei näihin mokomiin totu.”

Kaste on liittänyt myös minut seurakuntaan.  Olen ketjussa, joka lähti liikkeelle Jeesuksen lähetyskäskystä. Joku sitä käskyä uskoi niin, että lähti viemään sanomaa eteenpäin. Se eteni kylästä kylään. Kauppias kertoi ostajalle, merimies uudessa satamassa lastin purkajalle, pakolainen uuden asuinpaikan naapurille. Kauan kesti, ennen kuin sanoma tuli Suomeen. Joku uskoi, ja minä olen yksi sen uskon näkyvä toteutus. Taisin nukkua silloin, kun minut kastettiin, mutta myöhemmin minulle kerrottiin, mihin yhteisöön kuuluin. Minulle opetettiin, että myös minä olen tärkeä osa ketjua. En voi väittää vastaan, koska kutsu ketjun jatkamiseen annettiin minulle jo kastehetkellä. Silloin minulle sanottiin: “Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni.”

Kristinoppi lyhyesti esitettynä, Hyväksytty Suomen kuudennessatoista varsinaisessa Kirkolliskokouksessa vuonna 1948

“Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja Jumalan lapseksi pääseminen on elämämme kallein asia.”

1984. Bangkok kotipiha. Merikarvian seurakunta teetti näitä kuvia myytäväksi Thaimaan työn tukemiseksi.

114%201984%20Perhekuva%20Merikarvia%20sr