Tuhat vuotta niin kuin päivä
Niin kuin ruoho

Millennium-palkinnon saaneet ja nyt ehdolla olevat keksijät haastavat miettimään sitä, kuinka paljon vielä on keksimättä ja löytämättä. Koska palkinnolla halutaan antaa tunnustusta nimenomaan ihmisten elämänlaatua parantaville ja kestävää kehitystä edistäville innovaatioille, se samalla haastaa arvokeskusteluun. Mitä saa tutkia ja mitä pitää tutkia? Mikä on perustutkimuksen suhde erityisiin tutkimuskohteisiin?  Onko tiede arvovapaata? Nämä kysymykset jäävät myös jälkipolville.

Todella harvoin lainaan Wikipediaa suoraan. Nyt sen teen. Innovaatiosta kerrottaessa puhutaan Rogersin teoriasta, jossa innovaation omaksujat jaetaan viiteen luokkaan: 

"Innovoijat (innovators) – 2–3% väestöstä: uskaliaita, koulutettuja, omaavat useita informaation lähteitä;
Varhaiset omaksujat (early adopters) – 10–15% väestöstä: sosiaalisia johtajia, suosittuja, koulutettuja;
Varhainen enemmistö (early majority) – 30–35% väestöstä: vastaanottavaisia tultuaan vakuuttuneiksi innovaation omaksumisen hyödyistä, useita eri sosiaalisia kontakteja;
Myöhäinen enemmistö (late majority) – 30–35% väestöstä: skeptisiä, perinteisiä, alempi sosio-ekonominen asema;
Hitaat omaksujat (laggards) – 10–20% väestöstä: vastustavat aktiivisesti uusia innovaatioita, naapurit ja ystävät pääasiallinen tiedonlähde, pelkäävät velkaantumista."

Jäin miettimään, mihin kategoriaan kuulun. Mietin myös, siirtääkö ikääntyminen välttämättä ihmisiä luokasta toiseen. Jos en ole ollutkaan varsinainen innovoija, olen kyllä joskus ollut ainakin mieleltäni varhainen omaksuja. Kuulunko nyt lopullisesti jo hitaisiin omaksujiin? Tällaistako se tulee olemaan? Annanko toiselle vielä kuitenkin luvan innovoida? Tuenko häntä?  Onko joskus lupa varoitella? Onko lupa rajoittaa? Onko lupa kysyä arvoja? 

Uskon ja tiedon välillä en näe raja-aitaa, vaikka sellaisen rakentamista näenkin. Ihmettelen sitä. Tiedon lisääminen saattaa kyllä lisätä tuskaa Saarnaajan ajatusten mukaisesti. En haluaisi, että tieto lisäisi ihmisten välistä epätasa-arvoa. Voittojen maksimointi toisten kustannuksella on tiedon väärinkäyttöä.

Näitä taas mietin katsellessani videoita Bangkokin mellakkakaduilta. Näkyi, miten moni mukana ollut käytti siellä kännykkäänsä ja kuvasi tapahtumia. Jokin innovaatio on selvästi omaksuttu. Mitä muuta on tullut sen mukana?

Thaimaa Bangkok Rama IV. Dusit Thani. SIlloin ennen.

Päivän onnellisuuskolmoset:

1. Uusien oivallusten syntymisen mahdollisuus

2. Pyykit voi kuivattaa vintillä

3. Viikonloppu tulossa