Valintana vaihtoehdollisuus
Vaikka elää suppeassa loukossa, ajatuksia kertyy koko ajan lisää ja lisää. Kun yhdestä asiasta aikoo kirjoittaa, toinen tuppaa jo tilalle… Elämän merkki? Riittääkö se, että ajattelee vai pitääkö myös toimia?
Jokin aika sitten olin tulkkina kriisitilanteessa. Tuntui hyvältä, että asiantuntijat, tilanteen mentyä ohi, kysyivät minulta, olinko jo valmis lähtemään kotiin vai tarvitsinko vielä keskusteluapua. Jo se kysymys auttoi. Tilanteiden nollaaminen ei ole minulle aina kovin helppoa, mutta elämä on opettanut armahtamaan myös itseäni. Kyllä se siitä. Aikanaan. Äsken taas palasin vastaavasta tilanteesta. Vaikka loppu ei ehkä vielä ole hyvin, niin kaikki on kuitenkin niin hyvin kuin se tällaisessa tilanteessa voi olla. Rykmentinkomentajani saa hoitaa loput murheet.
Blogielämäni ensikuukausina, lähtölaskentaa vielä alaspäin tehdessäni, esittelin päivittäin jonkun ajankohtaisen kirjan lähinnä kirjahyllystämme. Lukemiseni taso ei ole koskaan ollut monipuolisuudessaankaan kovin korkea, joten kirjaesittelyni eivät mullista mitään maata. Katsotaan, mihin joudutaan.
Kati Tervo: Kesäpäiväkirja, tällä hetkellä sivulla 83
Onko tirkistely luvallista silloin, kun kohde antaa luvan? Kallenäidin Jarinvaimon Katin kirja oli kirjastossa sopivasti tyrkyllä suositeltujen kirjojen joukossa. Kallen olin lukenut, Myyrän nähnyt, Uutisvuotoa ihmetellyt, joten oli luonnollista (???) siirtyä katsomaan Tervon perheen elämää vielä yhdestä näkökulmasta. Miksi nämä kiinnostavat, vieraat ihmiset, siinä vasta kysymys… Kati Tervon lyhyet lauseet sopivat minulle jo sinänsä, mutta mietin, onko muu stalkkausta tai kyyläämistä. Yksi asia meitä yhdistää, kymmenen vuotta vanhempi isoveli ja hänen kuolemansa: ”Sinä keväänä kesä alkoi varhain. Se räjähti silmille, se tuli shokissa.” Mielenkiintoiselta tuntui myös Tervon perheen uskontokasvatus: ” Annamme Kallen osallistua uskonnon opetukseen ja käydä kirkossa, vaikkemme kuulukaan kirkkoon. Uskomme, ettei se ole lapselle haitaksi, jos perehtyy perinteisiin ja valtakulttuuriin.”
”Kalle kysyi viikonvaihteessa, missä arvelin enkelien moottorien sijaitsevan.”
Kommentit