Äkkipikainen.
Pitkävihainen.
Rattoisat riidat.

Riitely on taidelaji. Harva on ammattilainen, mutta meitä amatöörejä riittää.

Apulaisen mies oli yövahtina vuokrakerrostalossa. Taloon muutti maalta vastavihitty nuori nainen vähän vanhemman miehensä kanssa. Nainen kertoi, että buddhalaiset häät maalla kotikylässä olivat olleet kauniit. Uudella aviomiehellä oli kuulemma oma talo melko lähellä tuota kerrostaloa, mutta sitä remontoitiin parhaillaan ja sinne ei voinut vielä muuttaa. Vaimoa ei vielä viety katsomaan miehen taloa, vaan odotettiin remontin valmistumista.

Eräänä yönä kerrostalossa syntyi hämminki. Vähän vanhempi nainen saapui kiukuissaan käytävään iso leikkuuveitsi kädessään ja alkoi hakata nuoren naisen ovea veitsellään. Hyökkääjä saatiin sen verran harhautetuksi pois paikalta, että nuori nainen pääsi pakenemaan naapuriin.

Paljastui, että tuo vanhempi nainen oli tuoreen aviomiehen ykkösvaimo, se virallinen rekisteröity versio. Ykkösvaimo oli rauhassa asunut kodissaan, mieskin oli siellä kuulemma asunut, vaikka olikin ollut "paljon asioillaan". Mitään remonttia ei ollut aiottukaan tehdä.

Nuori nainen palasi kotiinsa maalle. Tarina ei kertonut, mitä virallisesti vihitylle parille tapahtui.

Joskus mietin, miten ihmeessä olemme voineet selvitä kulttuurissa, missä tunteiden näyttäminen ei periaatteessa ollut kovin soveliasta.  Kun tunteet sitten ryöpsähtivät, millään ei taas sitten ollut rajoja.

Yksi asia on voinut meitä auttaa. Olemme uskoneet, että kaikki ihmiset sisimmässään tuntevat samanlaisia tunteita. Ilmaisutapa vain vaihtelee. Tunnekulttuurin oppiminen on ollut samanlaista kuin uuden kielen opiskelu. Asioiden toistuessa tietyllä tavalla tyhmäkin oppii. Viimeiseen saakka olimme kuitenkin oppilaan paikalla. Mitä pitäisi tuntea, kun lähtölaskenta alkaa loppua. Entä miten käyttäytyö?

Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen, Otava, 2007

Kirjaston uutuushyllystä taas kerran poimittu kirja.  Suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden satiiri käy välillä myös Thaimaan aurinkorannoilla. Identiteettikriisiä koetaan tässäkin kirjassa.  "Istun autoon suomalaisen ja ruotsalaisen vartijan väliin. Tällaisessa välikössä minä olen koko elämäni viettänyt, tuntuu ihan kotoisalta."

1981. Bangkok. Thaimaan sisäministeriön uskonto-osaston uskontojen näyttely. Esittelemässä Thaimaan luterilaisen lähetyksen juuri alkanutta työtä yhdessä lähetyksen sihteeri Phonsureen kanssa.

5%20Uskonton%C3%A4yttely%20LMY%20Phonsur