Monenlaisten mäkien maailma.

Välillä ylös,

välillä alas.

Harvoin on tasaista.

Tilanteet ja tunteet vaihtuvat. On tärkeää, että elämässä on myös iloisia päiviä.

Vesiliukumäki. Siam Park City, Bangkok. Avattu 1980-luvun alussa.

Vesipuiston vesiliukumäet olivat vain osa suurta huvipuistoaluetta. Joka tapauksessa ne olivat Bangkokin ensimmäisiä korkeita mäkiä. Niissä innolla laskettiin. Tai siis, osa perheestä laski. Vesipuistossa oli myös iso tekojärvi, jonka aallot silloin tällöin nousivat korkeiksi. Se sopi jo koko perheelle. Tekojoessa oli myös mukava ajelehtia virran mukana.

Halutessaan pääsi myös huvipuiston laitteisiin. Kuka pääsi ja kuka meni, olikin sitten eri kysymys. Minun valikoimassani oli hiljaa liikkuvia karuselleja, muu perhe hurjasteli, kun hurjastelun makuun pääsi.

Eläinpuistossa, lintupuistossa ja puutarhassa oli myös monenlaista näkemistä. Oikean pandan vierailu Kiinasta. Siitä on riittänyt kertomista monille suomalaisille lapsille. Ihan oikea panda syömässä ihan oikeanlaatuista bambua.

Nyt tammikuussa vesipuistossa tapahtui onnettomuus ja osa laitteista on laitettu käyttökieltoon. Omistaja kuulemme miettii alueen myymistä.

Liukumäki. Honkajoen seurakuntakodin piha. Honkajoki. Kasattu muutaman viimeisen päivän aikana.

Eilen illalla hyvästelin vielä erään nimikkoseurakunnan. Honkajoen seurakunnassa järjestettiin jo perinteeksi tullut lasten mäenlaskutapahtuma. Jollakin ihmeen kaupalla oli saatu aikaan liukumäki oikeasta lumesta. Laskijat laskivat mäkeä omilla ja seurakunnan liukureilla. Tapahtumassa oli kaikkiaan mukana lähes sata henkeä.

Vapaaehtoiset paistoivat vohveleita. Ihania. Hilloa ja kermavaahtoa. Kahvia. Mehua. Vapaaehtoiset olivat koonneet myös joka-arpa-voittaa- arpajaispöydän. Kakkua. Pipareita. Pöytäkoristeita. Hilloja. Pesukintaita. Pannulappuja. Lorupusseja. Karkkia. Lahjoja lähetystyölle tälläkin tavalla.

Kiitin honkajokelaisia monivuotisesta yhteistyöstä. Lasten kanssa käytiin leikisti Thaimaassa katsomassa erilaisia elefantteja ja näyttämässä sikäläisille lapsille, minkälaista on suomalainen talvi. Yhdessä siis rakennettiin leikisti lumiukkoja, luisteltiin ja hiihdettiin. Samalla muistutettiin siitä, että lähetystyö on "kahden käden juttu", kertomista ja auttamista.

Pitäisi oppia päästämään vapaalle. Kyllä se siitä. Lapset sen opettavat. Liukuvat innolla alas ja kiipeävät uudestaan mäen päälle.

2009. Humppila. Thaimaan Luther-seminaarin laulu- ja tanssiryhmä Ranat Ek Suomessa. Iloinen kohtaaminen lumen kanssa. Kuva Suvimarja Rannakari-Norjanen.