Pitkät varpaat.
Lyhyet varpaat.

On paljon sellaisia kielikuvia, joita ymmärtää vasta vuosia myöhemmin. Aina ei niitä ymmärrä koskaan.

Arkkipiispa John Vikström vieraili Bangkokissa Porvoon piispana ollessaan. Hän toimi silloin Suomen Lähetysseuran johtokunnan puheenjohtajana. Tällaiset vierailut olivat hyvin tärkeitä myös meille siellä vakituisesti työskenteleville. Työ oli silloin vasta alussa. Piispa vieraili eri toimipisteissä ja lähetystyöntekijöiden kodeissa. Olisinpa silloin tajunnut pitää kunnon vieraskirjaa. Tärkeiden vieraiden vierailujen ajankohdan muistaa yleensä siitä, minkä kodin ruokapöydässä heitä syötettiin.

John Vikström puhui suomalaisille ja norjalaisille lähetystyöntekijöille Bangkokissa 26.1.1982 mmseuraavaa:

"Ihmisellä on vahva identiteetti silloin, kun hän tietää vastauksia sellaisiin kysymyksiin kuten: kuka minä olen? mikä on minun tehtäväni? mitä muut minulta odottavat? Kun ihminen on saanut vastauksen tällaisiin kysymyksiin, hänellä on vahva identiteetti. Hän tietää, kuka hän on. Hän on turvallinen. Ja turvallinen ihminen pystyy myös toimimaan. Hän pystyy toimimaan pitkäjänteisesti, tekemään ratkaisuja, uskaltaa tehdä ratkaisuja ja päätöksiä, hänellä on varaa olla avoin, hänellä on varaa erehtyä, on varaa kysyä neuvoja, hänellä on varaa olla heikko, koska on turvallinen. Ihmisellä, joka ei ole turvallinen, ei ole varaa tähän. Ei ole varaa olla heikko. Ei ole varaa kysyä neuvoja muilta. Ei ole varaa erehtyä. Hänen täytyy koko ajan olla oikeassa. Hänen täytyy koko ajan olla vahva ja hänestä tulee aika kova ihminen. Mutta turvallinen ihminen on avoin. Hänellä on varaa olla heikko. Hän voi olla yhteistyössä muitten kanssa. Hänellä on melko lyhyet varpaat."

Tuosta luennosta muistan nuo varpaat. Mietin silloin, miten ne kuuluivat asiaan. Nyt olen sen verran astunut toisten varpaille ja minun varpailleni on sen verran astuttu, että toive lyhyistä varpaista on minullekin täysin ymmärrettävä.

Vierailun jälkeen piispa Vikströmiä haastateltiin matkakokemuksistaan Suomen Lähetyssanomissa:

"Yhteistyömahdollisuuksia on myös lähetyksen ja valtion kehitysaputoiminnan välillä. Lähetyksellä on sellaisia kokemuksia, tietoja ja yhteyksiä, jotka ovat tärkeitä myös valtiolle, kun se kanavoi omaa apuaan. Mikäli Lähetysseura saa toimia uskollisena asialleen ja itselleen, se voi hyvin ottaa kanavoidakseen valtion kehitysapuvaroja.

Yhteistyössä ei kehitysavun osuus saa kuitenkaan kasvaa liian suureksi suhteessa seuran muuhun toimintaan. Puhtaasti evankelioivan puolen on oltava niin hallitseva, ettei kehitysapu saa päästä sitä varjostamaan. Samalla on muistettava, että Lähetysseuran työssä käyvät evankeliumin saarnaaminen ja sen toteuttaminen palveluna käsi kädessä. "

Sven Westerberg: Göteborgin murhat, Blue  Moon, 2004

Westerbergiä sanotaan erääksi Ruotsin korkealaatuisen rikoskirjallisuuden omaleimaisimmista edustajista, joka tutkailee ihmisen sisintä olemusta sekä sitä, miten menneisyyden teot ja tapahtumat heijastuvat nykyisyyteen. Lähtölaskennan pohdiskeluihin sopii hyvin seuraava ajatus: "Tulkintaan vaikutti aina se, mitä sitten tapahtui. Jokainen sana, jokainen yksityiskohta sai uuden merkityksen, ja oli mahdotonta tietää, mikä oli jälkikäteen keksittyä, vääristynyttä tai silkkaa mielikuvitusta."

Bangkok. Bangkok. Thaimaan evankelisluterilaisen kirkon vuonna 1994 valittu ensimmäinen kirkkohallitus. Tuohon aikaan Thaimaan luterilaisen lähetyksen jäsenjärjestöjen edustajat Suomesta, Norjasta ja Hongkongista osallistuivat myös kirkkohallituksen toimintaan. Keskellä silloinen ja nykyinen piispa Banjob Kusawadee.