Uunissa paistettu

Mainioksi maistettu

Kun kirjoitin sanan uuni, en tarkoittanut sitä paikkaa kaasuhellan alla, johon voi panna myös ruokaa (ulkosuomalaislapsen selitys aikoinaan), vaan sitä pystysuoraa tornia, jossa on isompi luukku ja joitain pienempiä luukkuja ja erilaisia vetimiä ja johon pannaan puita sisään ja otetaan tuhkaa ulos (entisen kaupunkilaislapsen selitys tänään).

Uusin mottoni: Kannattaa kokeilla kaikenlaista.

Me kokeilimme:

Thaimaasta tuli aikoinaan mukaan sähköinen haudutuskeitin, jota totta puhuen en kokeillut kertaakaan, koska en ollut varma sen sähköisestä sopivuudesta suomalaisiin säännöksiin. Keittimen sähköpuoli siirtyi kierrätykseen, mutta pakettiin kuulunut pieni keraaminen astia pakattiin mukaan piilopirttiin.

Kesällä ostettiin kaunis pieni kolmijalka Kullaan (Porin) Leineperin Ruukin sepältä. Se osoittautui juuri sopivasti tuon Thaimaasta tuodun keraamisen astian alustaksi ja koko komistus mahtui mainiosti lämmitysuuniin lämmityksen jälkeisen hiilloksen päälle. Se lämmityspuoli on ainakin vielä Miehen asia ja se tuntuu myös mainiolta.

Ja siis: Kolmen viimeisimmän lämmityskerran jälkeen uunissa on muhinut 1. silakkalaatikko, 2. uunijuurekset herkkutatin kera ja 3. silakkalaatikko voitatin kera. Nam ja nam. Mitä vielä muhiikaan :)

Milloinkahan kokeilemme talvigrillausta. Kuva Simo Nieminen: