Narratiivista narrauskerrontaako?

”Tämänpäiväinen tänään - elämämme tärkein päivä - joka päivä...” Näin kommentoin Herneen blogiin jokin aika sitten.

Millainen tämä päivä on minulle tänään? Se on monenlaisten muistojen päivä.  Ehtoolliskirkkoja vanhempien ja vuorollaan muiden kanssa.  Alttarin peittymistä mustaan kirkon jälkeen. Kavalluksen yön muistamista. Keskimmäisen syntymän onnea. (Onnea!!!) Erilaisia aprillipiloja sanomalehdissä.  Se on myös monenlaisen toiminnan päivä. Pääsiäislomalaisten odottelua. Lammaskeiton keittoa. Pintasiivousta. Ostoksia. Onnistuneen jekutuksen kohteeksi joutumista. Mistä minä saatoin tietää, että liitosjohtoa ei ollut laitettukaan kiinni akkuun väärin päin eikä akku ollutkaan poksahtanut eikä... Olisi minun pitänyt se kyllä tietää. Pari vuotta sitten juuri tänään oli tullut tarjous tutkimuskeikasta Amazonille ja  viime vuonna...

Monenlaisen elämän päivä. Kevään päivä. Löytymisen päivä. Luopumisen päivä.

Thaimaa. Bangkok. Pääsiäisnäytelmä. "Itse hän meni vähän edemmäs, kivenheiton päähän, polvistui ja rukoili.”