Eilen illalla soi puhelin. Minulta kysyttiin, olinko kadottanut jotain. En siihen hätään osannut sanoa siihen mitään. Käsilaukussani oli ja on edelleen lukuisa määrä erilaisia papereita, mutta yhtäkkiä en tiennyt sanoa, puuttuiko sieltä jotain. Vihjeillä sitten tunnistin puuttuvan asiakirjan. Sen oli ystävällinen pariskunta löytänyt kadulta ja korjannut talteen. Kiitos, että tällaisia ystävällisiä ihmisiä edelleen löytyy.

Opimme Thaimaassa pitämään tarkkaa huolta mukanamme kulkevista laukuista. Täpötäysissä busseissa minun tapanani oli siirtää olkalaukku eteeni ja pitää siitä molemmin kyynärpäin kiinni. Kämmenet ja sormethan tarvittiin erilaisiin otteisiin erilaisista kattovempaimista tai istuinten selkänojista, jotta pystyi selviämään bussien äkkijarrutuksista. Olin todella huvittava näky, mutta eipä minulta sitten koskaan käsilaukkua viilleltykään.

Thaimaalaiset taskuvarkaat olivat ammatti-ihmisiä. Joskus hekin armahtivat kohdettaan ja jättivät varastamasta lompakon papereineen näkösälle ottaen itselleen vain siellä olleet rahat. Sekin lähipiirissä koettiin.

Eilen oli poliisilaitoksella löytötavaroiden huutokauppa. Kun luin siitä nyt aamulla lehdestä, muistin oman kokemukseni löytötavaratoimistosta. Löysin viimeisinä markka-ajan vuosina viisikymppisen kadulta ja kunnollisena ja tunnollisena kansalaisena soitin löytötavaratoimistoon. Raja oli juuri tuossa viidessäkymmenessä markassa ja niin kiikutin setelin poliisille. En tiedä, sattuiko toimiston poliisille huono päivä vai oliko kyse hänen normaalista käytöksestään, mutta kohtelu ei ollut kovinkaan kummoinen. En tiedä, harmittiko kyseistä poliisia se, että joku oli viitsinyt tulla häiritsemään tuollaisella asialla häntä, mutta monenlaiseenkin tottuneena ihmettelin. Olisi pitänyt varmaan tehdä se, mikä tuli silloin mieleen. Olisin voinut sanoa, että jos rahaa ei tulla noutamaan, sen voisi laittaa poliisien virkistysrahastoon. Toivottavasti en olisi saanut sakkoja poliisin halventamisesta.

Jotta juttu ei tulisi liian yksipuoliseksi, täytyy samalla sanoa, että muista samassa talossa työskentelevistä poliiseista minulla on aina ollut pelkästään hyviä kokemuksia. Olen edelleen sitä mieltä, että korruptoitumaton poliisi on yksi tärkeimmistä demokratian tuntomerkeistä.

Tällainen sanasto on tullut tutuksi.